Kun puhutaan valtiontalouden säästöistä, puhe kääntyy usein suuriin miljardiluokan kokonaisuuksiin. Päättäjät ovat tekemässä kuitenkin myös oikeusturvaan leikkauksia, joiden seuraukset voivat muuttaa suomalaista yhteiskuntaa pysyvästi. Kyse on oikeusvaltiomme kivijalasta: tuomioistuimista ja syyttäjistä.

Vielä vaalikauden alussa hallitusohjelmaan kirjattiin kauniita tavoitteita oikeusjärjestelmän rahoituksen turvaamisesta. Luvattiin myös, että tietojärjestelmät ja toimitilat rahoitetaan niin, ettei se ole pois perustoiminnasta.

Nyt arki näyttää toiselta. Julkisen talouden kehyspäätökset vuosille 2027–2030 kertovat karua kieltään: kauniit tavoitteet on hylätty, ja edessä on historiallinen resurssikriisi. Suomalaista oikeusturvaa ollaan tehostamassa tavalla, joka tuo mieleen huonon ja ikivanhan vitsin: potilas parani, mutta valitettavasti hän ehti kuolla operaation aikana.

Kokonaisuus on alle puoli prosenttia menoista – budjettiriihen tehopesu

Tuomioistuinten osuus valtion kaikista menoista on jo nyt hävettävän pieni – alle 0,5 prosenttia. Silti tästäkin murusesta aiotaan nipistää tavalla, jota Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula on kuvaillut historialliseksi suomalaisessa oikeusvaltiossa.

Logiikka on nerokas: jos budjetti on jo valmiiksi olematon, sen leikkaaminen tuskin tuntuu miltään?

Syksyllä 2026 myönnetty 7,7 miljoonan euron lisärahoitus toi tuomioistuimille hetkellisen helpotuksen vuodelle 2027 ja siirsi pahinta iskua eteenpäin.  Se on kuitenkin vain avohaavaan laitettava laastari, saatesanoin ”ongelma on siirretty tulevaisuuden hoidettavaksi”. Vuoteen 2030 ulottuva säästövelvoite pysyy nimittäin ennallaan tai jopa kasvaa. Tuomioistuinten on vähennettävä kehyskauden loppuun mennessä noin 400 henkilötyövuotta – eli yli kymmenen prosenttia henkilöstöstään.

Koska tuomioistuinten kulut koostuvat lähes täysin kiinteistä menoista ja seinistä, säästöt voidaan kasata vain yhdestä paikasta: henkilöstöstä. Päättäjien hartaat toiveet siitä, että leikkaukset eivät osuisi ”ydintehtäviin” eli tuomareihin, ovat tässä mittakaavassa täysin epärealistisia. Säästöjä ei synny, jos korkeasti koulutettu lainkäyttöhenkilöstö tuomareineen joutuu käyttämään suuren osan työajasta sihteeritason työtehtäviin kuten kutsujen laatimiseen. Tämä ruuhkauttaa tuomioistuimet entisestään ja heikentää tehtävien ratkaisujen laatua. Tekoälyä on turha tarjota ratkaisuksi sen kalleuden, tietojärjestelmien kehittämisen hitauden ja tekoälyagenttien nyt jo ilmeiseksi käyneiden tietoturvariskien vuoksi.

Joka seitsemäs syyttäjä kortistoon – kalenterit valmiiksi solmussa

Samaan aikaan Syyttäjälaitoksessa tilanne on jo kriisiytynyt. Säästöt tarkoittavat käytännössä sitä, että joka seitsemäs syyttäjä joutuu lopettamaan työnsä. Se on loistava uutinen rikollisille, joilla on nyt erinomainen sauma laajentaa toimintaansa ainakin sesonkiluonteisesti. Samalla varhainen puuttuminen nuorten rikoskierteisiin voidaan unohtaa ja moni ehtii kehittyä ammattilaiseksi ennen ensimmäistä oikeudenkäyntiään.

Isku kohdistuu erityisen rajusti nuoriin, määräaikaisiin syyttäjiin, joiden sopimuksia ei vuodenvaihteen jälkeen jatketa. Etelä-Suomen syyttäjäalueella työskentelevä Ronja Flink kuvaili Helsingin Sanomissa 15.10.2026 uutista valtavaksi shokiksi. Nuoret syyttäjät kantavat valtavan vastuun perusrikosten ratkaisemisesta: yksi määräaikainen syyttäjä saattaa ratkaista noin 200 rikosasiaa vuodessa ja hoitaa sata oikeudenkäyntiä.

Kun nämä tehopakkaukset pakotetaan lähtemään, heidän juttunsa siirtyvät pinon alimmaisiksi.  Heidän kalenterinsa vuodelle 2027 ovat jo täynnä sovittuja oikeudenkäyntejä. Nämä jutut kaatuvat suoraan taloon jäävien, jo valmiiksi iltaisin ja viikonloppuisin työskentelevien kollegoiden pöydille. Työuupumuksesta on tulossa viraston uusi virkaetu ja suuri osa sovituista istuinnoista joudutaan lopulta peruuttamaan. Tämä tarkoittaa käsittelyaikojen moninkertaistumista.

Jatkossa ahkerimmin tilaisuuteen tarttuvat rikostentekijät saavat entistäkin enemmän etua asioidensa viipymisestä viranomaisista johtuvista syistä kansan syvien rivien rakastamien ”paljousalennusten” ja viipymisen perusteella alennettavien rangaistusten muodossa.  Oikeudenkäynnin viivästyskorvaukset ovat vuosia oikeudenkäyntiään odottaneille asianomistajille laiha lohtu ja kuittaavat pois osan tavoitelluista säästöistä.

Mitä tämä tarkoittaa tavallisille kansalaisille?

Oikeuslaitoksen kurjistaminen ei ole vain virastojen sisäinen ongelma. Se osuu suoraan yhteiskuntarauhaan, turvallisuuden tunteeseen ja talouteen

Inhimillisesti kestämättömät odotusajat: Jo nyt syyteharkintaan päätyy asioita, jotka ovat tapahtuneet vuosina 2021 tai 2022. Kun syyttäjät ja tuomarit vähenevät, käsittelyajat venyvät entisestään. Rikoksen uhrille vuosia kestävä odotus on kuin hidas rangaistus siitä, että joutui rikoksen kohteeksi. Lisämausteena asianomistaja saa jännittää, ehtiikö oma rikos vanhentua ennen vastaajan haastamista käräjille.

Tuomareiden ja syyttäjien kutsumuksella ammattiin on rajansa. Kun nyt korkeasti koulutettua työvoimaa pelotellaan työttömyydellä, monet pakkaavat laukkunsa eivätkä katso taakseen. Nuoret juristit eivät kaipaa elämäänsä 2–4 kuukauden välein toistuvaa jännitysnäytelmää nimeltä: ”tuleeko seuraava määräaikaisuus vai potkut”. Asioitamme jatkossa hoitaa ne nuoret, jotka eivät ole onnistuneet työpaikkaa hakiessaan heti työllistymään mihinkään muualle ja hekin vain sen hetken, kunnes vakaampi työpaikka löytyy.

Oikeusturva ei ole säästökohde

Valmisteilla olevat lainsäädäntömuutokset saattavat sujuvoittaa tuomioistuinten työtä tulevaisuudessa, mutta niiden vaikutukset näkyvät aikaisintaan vuosina 2029–2030. Siihen mennessä tuomioistuinten ja syyttäjien ruuhkat ehtivät kasvaa ja kerrostua niin että niistä voisi kirjoittaa historiallisen romaanisarjan.

Toimiva oikeudenhoito ei ole valtion luksustuote, josta voidaan tinkiä tiukan talouden aikana. Se on perustuslaissa turvattu oikeus ja keskeinen tekijä yhteiskunnan luottamuksen rakentumisessa.

Jos kansalaiset eivät voi enää luottaa saavansa oikeutta kohtuullisessa ajassa, käsissämme on huomattavasti suurempi ja kalliimpi kriisi kuin muutama saavutettu säästömiljoona valtion budjetissa. Viimeinen tuomari sammuttaa oikeustalon valot.

Katso myös

Vuoden 2027 talousarvioesitys tuo lyhytaikaisen helpotuksen tuomioistuimille – näkymä vuodesta 2028 eteenpäin on yhä kriittinen – Tuomioistuimet.fi

Lisätalousarvio ei tuo muutosta tuomioistuinlaitoksen henkilöstön vähentämistarpeeseen – Tuomioistuimet.fi

Vaalikauden viimeinen kehysriihi ei tuonut ratkaisua tuomioistuimia uhkaavaan ahdinkoon – Tuomioistuimet.fi

Artikkeli Historiallinen kriisi kulisseissa: Murennetaanko suomalainen oikeusvaltio prosentin sadasosan säästöjen vuoksi? julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Tuomariliitto ry.

Tuomaripäivä 2026

Arvoisat Korkeimpien oikeuksien presidentit, arvoisa kansliapäällikkö, Tuomioistuinviraston ylijohtaja ja muut kutsuvieraat. Arvoisat Tuomariliiton jäsenyhdistysten jäsenet ja muut kollegat.

Minulla on puheenjohtajana kunnianarvoinen tehtävä toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi Suomen Tuomariliitto ry:n järjestämään Tuomaripäivään.
Som ordförande har jag den ärade uppgiften att välkomna er alla till Domardagen som ordnas av Finlands Domareförbundet.

Tuomaripäivä on pitkään ollut kiinteä osa tuomareiden säännöllistä koulutusta. Olemme pyrkineet valitsemaan sellaisia ajankohtaisia teemoja, joista muutoin koulutustarjonta vielä kovin vähäistä. Koulutuksellisen tarkoituksen lisäksi Tuomaripäivä on ollut olennainen osa tuomareiden verkostoitumista. Muistan itse hyvin, kun kokemattomana hovioikeuden viskaalina arvoisat viskaalikollegani, joita täällä on tänäänkin ilahduttava määrä, pitivät huolen, että jo tuomioistuinurani alusta lukien ymmärrän käyttää tällaiset tilaisuudet hyödykseni.
Valitettavasti olemme tulleet tilanteeseen, jossa perinteisen kaikille avoimen Tuomaripäivän järjestäminen on muodostumassa Tuomariliitolle taloudellisesti mahdottomaksi. Kuten huomamme, osallistujamäärä on tänä vuonna poikkeuksellisen alhainen. Tuomioistuinten taloudellinen tilanne huomioon ottaen ei ole odotettavissa, että jatkossa löytyisi virastoilta kiinnostusta tukea lainkäyttäjien osallistumista Tuomaripäivään. Tapahtumaa ei voida jatkossa rakentaa sen varaan, että lainkäyttäjät kustantaisivat osallistumisen omista varoistaan. Sellaiseen ei näytä löytyvän lainkäyttäjäkunnasta kiinnostusta. Koulutustarjonnan supistuminen on valitettava asia ja se tulee vaikuttamaan lainkäytön laatuun. Tällä hetkellä myös työkuorma on monella lainkäyttäjällä liian kova, eikä kaistaa uuden oppimiselle tai itsensä kehittämiselle ole. Täytyisi muistaa, ettei tuomioistuinten tehtävänä ole ainoastaan ratkaista mahdollisimman monta asiaa mahdollisimman nopeasti. Oikeusturvan laatu on viime kädessä riippuvainen siitä, onko tuomareilla ja lainkäyttäjillä tosiasialliset edellytykset tehdä työnsä hyvin. Riippumattomuutta tukee verkostoituminen kollegoiden kanssa esimerkiksi tällaisissa tapahtumissa. Tuomari-identiteetti ei synnyt etätyöpisteillä.

Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulevat asiat ovat monipuolistuneet ja monimutkaistuneet. XXIV Tuomaripäivän aihe, Ilmasto-oikeudelliset kysymykset, on välähdys tulevasta. Ilmasto-oikeudelliset kysymykset tulevat läpileikkaamaan koko tuomioistuinsektorin tavalla, jota voi olla vielä nyt vaikea hahmottaa.

Kun vuoden 2026 tuomaripäivän aihetta valittiin yleisen tuomioistuimen edustajana ilmasto-oikeudelliset kysymykset toivat mieleeni lähinnä kansalaistottelemattomuuteen ja vahingonkorvauksiin liittyviä oikeudellisia pohdintoja. Tänään huomaamme, että ne ovat tätä paljon laajempia kansainvälisiä perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä, joihin kytkeytyy valtava taloudellinen intressi. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että tuomarikuntana pysyisimme yhteiskunnallisten ja taloudellisten ilmiöiden kehityksen mukana. Tämä vaatii mahdollisuutta keskittyä toisinaan myös oman ymmärryksen kehittämiseen.

Tuomariliiton puolesta toivon, että tuomareille taataan jatkossakin mahdollisuus osallistua ammattitaidon kehittämiseen ja tämä huomioidaan tuomioistuinten resursseista päätettäessä.
På domareförbundets vägnar hoppas jag att domarna även i fortsättningen kommer att garanteras möjlighet att delta i den yrkesmässiga utvecklingen och att detta kommer att beaktas när beslut fattas om domstolarnas resurser.

Nauttikaa tämän päivän alustuksista. Toivottavasti ne herättävät runsaasti keskustelua myös virallisen ohjelman päätteeksi.

Lämpimästi tervetuloa

Artikkeli Tuomariliiton puheenjohtajan avauspuheenvuoro 2.10.2026 julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Tuomariliitto ry.

Tuomarin eettiset periaatteet ja ilmasto-oikeudelliset kysymykset – mitä tekemistä niillä on keskenään?

Puheessa tuotiin esiin, minkälaisissa tilanteissa kysymys on tullut ja voi tulla pohdittavaksi ja mitkä eri periaatteet tuomarin itsearvioinnissa voivat tulla kyseeseen. On tärkeää, että tuomari tuntee tuomarin eettiset periaatteet ja osaa punnita toimintaansa ja sen vaikutuksia ennen kuin toimii.

Puheenvuoro löytyy Tuomariliiton sivuilta ”Tuomareiden eettiset periaatteet” otsikon alta.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja oli lauantaina 26.9.2026 pitämässä koulutuksen tuomareiden eettisistä periaatteista Valvontalautakunnalle. Valvontalautakunta piti koulutusta hyödyllisenä ja tärkeänä.

Artikkeli Tuomareiden eettisen neuvottelukunnan puheenjohtajan puhe Tuomaripäivässä 2.10.2026 julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Tuomariliitto ry.

Suomen tuomariliitto ry järjestää XXIV Tuomaripäivän perjantaina 2.10.2026 Paasitornissa Helsingissä.

Tuomaripäivän teema on tänä vuonna ajankohtaisesti Ilmasto-oikeudelliset kysymykset. Päivän teemaan liittyvistä aiheista ovat puhumassa OTT eurooppaoikeuden apulaisprofessori Kaisa Huhta Itä-Suomen yliopistosta, oikeusneuvos Robert Utter korkeimmasta hallinto-oikeudesta sekä professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta. Paneelin vetäjänä toimii korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi. Päivän virallinen ohjelma päättyy klo 17:00 mennessä ja jatkot pidetään Apollo-yökerhossa klo 20:00 alkaen. Päivän tarkempi ohjelma on liitteenä.

Tuomaripäivän osallistumismaksu on 140 euroa/henkilö tuomariliiton jäseniltä ja 155 euroa/henkilö niiltä, jotka eivät ole tuomariliiton jäsenyhdistyksen jäseniä. Osallistumismaksu paikan päällä sisältää pienen aamupalan sekä iltapäiväkahvin.

Lisäksi tänä vuonna erityisesti kauempana sijaitseville virastoille on tarjolla live stream -palvelu, jonka kautta tuomaripäivää voi seurata etäyhteyden välityksellä. Live stream -palvelun hinta on 350 euroa/virasto (linkki ei jaettavissa eteenpäin). Live stream yhteys on myös mahdollista ostaa yksittäin 70 euroa/hlö, mikäli tapahtumaan haluaa osallistua omalta koneelta (kullekin osallistujalle jaetaan oma henkilökohtainen linkki).

Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tapahtumaan Paasitorissa ja henkilökohtaisen live stream -linkin tilaaminen tapahtuu jäljempänä olevan Webropol-linkin kautta 16.9.2026 klo 14.00 mennessä.

Virastokohtainen live stream -palvelu (á 350 euroa) tilataan ilmoittamalla asiasta sähköpostitse asessori Johanna Puukalle johanna.puukka(at)oikeus.fi 16.9.2026 mennessä.

Niiden osallistujien, jotka maksavat itse osallistumismaksunsa, on suoritettava maksu 25.9.2026 mennessä Suomen tuomariliitto ry:n tilille Danske Bank FI75 8000 1400 3250 73. Maksun yhteydessä on mainittava osallistujan nimi, ammatti ja virasto. Suomen tuomariliitto ry hoitaa osallistumismaksujen laskutuksen erikseen niiden virastojen kanssa, jotka ovat ilmoittaneet maksavansa omien osallistujiensa osallistumismaksut. Varmistathan maksu- ja matkustuskäytänteet omasta virastostasi.

Virastoja pyydetään ilmoittamaan Johanna Puukalle, mikäli ne ottavat omien osallistujiensa osallistumismaksut vastatakseen. Ilmoittakaa samassa yhteydessä viraston verkkolaskutustiedot.

Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutukset vain lääkärintodistuksella.

Ilmoittautumislinkki: https://link.webropol.com/s/tuomaripaiva2026

Tuomaripäivä 2.10.2026 ohjelma

Artikkeli Tuomaripäivä 2.10.2026 Helsingissä / ilmoittautuminen avattu julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Tuomariliitto ry.

Tällä ratkaisulla Tuomariliiton pitkäaikainen tavoite, samasta työstä sama palkka, on vihdoin saavutettu tuomareiden osalta. Mainitsemisen arvoista on, että muutos koskee myös määräaikaisia tuomareita. Lisäksi kokemuslisiin 4–6 saatiin korotukset eli erityisesti kokeneempien tuomareiden palkkausta onnistuttiin kehittämään. Myös asessoreiden sekä esittelijöiden ja valmistelijoiden peruspalkkaan saatiin tasokorotus.

Neuvottelutulos on Tuomariliiton pitkäjänteisen työn ja onnistuneiden neuvotteluiden ansiota. Avainasemassa on myös jäsenyhdistysten järjestäytymisaste.

Tarkentava virkaehtosopimus ja sopimuksen mukaiset korotukset tulevat voimaan 1.10.2026 lukien.

Seuraava yleiskorotus (2,4 %) maksetaan aiemman 30.4.2025 solmitun neuvottelutuloksen mukaisesti 1.8.2027. Valtion yleinen virkaehtosopimus sekä tuomareita koskeva tarkentava virkaehtosopimus ovat voimassa 29.2.2028 saakka.

Työ palkkauksen kehittämiseksi jatkuu virastoeräneuvotteluiden jälkeenkin. Tuomariliitto on mukana Tuomioistuinviraston kanssa valmistelemassa T-palkkaluokat korvaavaa uutta palkkausjärjestelmää. Mahdollisessa uudessa järjestelmässä tavoitteena on ottaa huomioon aikaisempaa paremmin muun muassa työn vaativuus sekä lainkäyttötehtävien ulkopuoliset tehtävät. Tuomariliitto pitää palkkatason merkittävää korottamista keskeisimpänä tavoitteenaan.

Onnistuneen neuvottelukierroksen jälkeen on hyvä muistutella kollegoita järjestäytymisen merkityksestä. Jäsenyhdistysten yhteystiedot löytyvät kätevästi täältä.

Artikkeli Tuomariliiton tiedote virastoeräratkaisusta julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Tuomariliitto ry.

Artikkeli Save the date – Tuomaripäivä 2.10.2026 julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Tuomariliitto ry.

Vuosikokoustapahtuma pidettiin aikaisemmista vuosista poiketen iltapäivätapahtumana sekä after work -tyyppisenä iltatilaisuutena.

Iltatilaisuuden aluksi Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula piti erinomaisen puheenvuoron Tuomarin roolista yhteiskunnassa sekä tuomarin identiteetistä. Tämän jälkeen Eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja hovioikeudenneuvos Minna Immonen esitteli neuvottelukunnan 22.5.2026 julkaisemaa suositusta Tuomari ja sosiaalinen media, joka löytyy ajankohtaista-osiosta. Virallisen osion päätti Tuomariliiton puheenjohtaja Tuuli Vänskän kommenttipuheenvuoro.

Pääset lukemaan vuosikokoustiedotteen kokonaisuudessaan tästä:

Tuomariliiton vuosikokoustiedote 28.5.2026

Artikkeli Tuomariliiton vuosikokoustiedote julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Tuomariliitto ry.

TUOMAREIDEN EETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN SUOSITUS

Artikkeli Tuomareiden eettisen neuvottelukunnan uutinen 2/2026 julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Tuomariliitto ry.

Päivän aikana tarkasteltiin oikeusvaltiota erityisesti tuomioistuinten ja tuomareiden näkökulmasta. Puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa tuomioistuinten roolia oikeusvaltion suojelijoina, oikeusvaltion itsepuolustusta sekä tuomarin asemaa ja vastuuta yhteiskunnallisen muutoksen keskellä. Keskusteluissa nousi esiin huoli siitä, että oikeusvaltion suurimmat uhat voivat syntyä myös vähitellen rakenteiden sisältä esimerkiksi pitkäaikaisen resurssipaineen seurauksena. Samalla korostui viesti siitä, että toimiva oikeusvaltio on olennainen osa demokraattisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja sen turvaaminen edellyttää jatkuvaa huomiota myös Suomessa.

Kiitos kaikille puhujille ja osallistujille antoisasta päivästä ja tärkeistä keskusteluista oikeusvaltion vahvistamiseksi.

Kuvissa: Tuomariliiton puheenjohtaja Tuuli Vänskä, Juristiliiton puheenjohtaja Sakari Melander, julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlberg ja väitöskirjatutkija Jere Mattila sekä Juristiliiton varatoiminnanjohtaja Tommi Rainerma.

Artikkeli Tuomariliitto ja Juristiliitto järjestivät oikeusvaltioseminaarin 13.5.2026 julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Tuomariliitto ry.

Todettakoon alkuun, että Suomessa oikeuslaitokseen ei olla oikein koskaan erityisesti panostettu eikä sitä ole mitenkään erityisesti arvostettu (muutoin kuin juhlapuheissa). Edellinen hallitus sentään allokoi merkittävää määräaikaista rahoitusta mikä oli tietysti tervetullutta, mutta sekään ei ole ihan paras keino (tästä myöhemmin). Suomi on Euroopan häntäpäässä oikeuslaitoksen rahoituksessa sekä yleisesti että suhteutettuna väestöön ja bruttokansantuotteeseen [1]. Palkat ovat vertailumaita heikommat ja verrattuna maan palkkatasoon ollaan reilusti EU:n keskiarvon alapuolella. [2] Erityisen suuri ero on nimenomaisesti muun henkilöstön kuin tuomareiden määrässä [2]. Tämä on tärkeä nosto siksi, että pelkästään tuomareiden määrää vertailemalla ei voida saada kokonaiskuvaa tuomioistuinlaitoksen tilanteesta. Lisäksi jokainen tuomioistuimessa työskennellyt tietää miten valtava merkitys tuomioistuimen toiminnan kannalta on kansliahenkilöstöllä, joka meillä Suomessa tekee valtavasti työtä palkalla, joka on sanalla sanoen surkea suhteessa työn vaativuuteen.

Kehysriihessä todettiin, että on pidettävä huolta, että leikkaukset eivät osu oikeudenhoidon suorittavaan henkilöstöön. Tämä on luonnollisesti vain lause, jolla vastuu negatiivisista vaikutuksista voidaan sysätä jonkun muun kontolle. Tuomioistuinlaitoksessa on aika vähän ylimääräistä mistä puristaa. Meillä ei juurikaan matkusteta minnekään, ei ole juurikaan mitään kummallisia henkilöstöetuja tai suurta hallintoa. Koulutustarjonta on ollut jo jonkin aikaa liian vähäistä. Tuomioistuinlaissa (9 luku 4 §) on tuomareille asetettu velvollisuus kehittää ammattitaitoaan ja tuomioistuinlaitokselle yleinen velvollisuus huolehtia, että koulutusta on riittävästi ja siihen on oltava mahdollisuus osallistua. Voidaan perustellusti kysyä, että miten tämä lain vaatimus jatkossa täyttyy, mikäli taloudelliset edellytykset edelleen heikkenevät. Lainsäädäntöä tulee lisää siihen tahtiin, että koulutuksen tarve ei tulevaisuudessa tule ainakaan vähenemään.

Edelleen asia, joka kannattaa huomioida, kun mietitään tuomioistuinlaitoksen tilannetta, on se, että tuomioistuinviraston viime syksynä (ja myös aiempina vuosina) suorittaman työajan seurannan mukaan tuomioistuimissa tehdään varsin yleisesti töitä reilusti enemmän, kuin normaali työaika. Tuomarit tekivät seurannan mukaan noin 10 % enemmän työtunteja, kuin mikä on oletustyöaika. Siten nykytilanteessa tuomioistuinlaitoksen toiminnan tilannekuva on liian ruusuinen. Tavoitetilanteen tulee olla kuitenkin se, että työajattomuudesta huolimatta keskimääräisesti työajan tulee olla tasattavissa oletustuntimäärään.

Kun edellä lausuttu sovitetaan yhteen sen kanssa, että rahoitus vähenee, se tarkoittaa sitä, että tuomioistuinten käsittelyajat tulevat pitenemään. Tämä on oikeusvaltion näkökulmasta huolestuttavaa seuraavista näkökulmista:

1. Rikosasioiden pitenevät käsittelyajat ovat ensinnäkin kohtuuttomia sekä rikosasioiden vastaajille, että asianomistajille, mutta myös yleisesti saattaa johtaa yhä useammin siihen, että rikosten rankaisemattomuus lisääntyy. Viime vuosina on ja tulevaisuudessa ollaan edelleen säätämässä poliisille lisää toimivaltuuksia ja rikoslakia on kiristetty. Tämä tarkoittaa edelleen lisää sisääntulevia juttuja. Kyllä vakavat rikokset jatkossakin käsitellään mutta pelkään pahoin, että lievemmät rikokset tulevat jatkossa aiempaa useammin ns. vanhenemaan käsiin. Mikäli taas ”pienemmät” rikokset jäävät useammin rankaisematta, tämä ei varmasti tee hyvää yleiselle lainkuuliaisuudelle ja yhteiskunnan toiminnalle.
2. Sekä yritysten, että yksityishenkilöiden kaupassa ja yleisessä yhteistoiminnassa on tärkeää, että mahdolliset riidat saadaan ratkottua tehokkaasti. Tämä on erityisen merkittävää pienille ja keskisuurille yrittäjille sekä yksityishenkilöille, joiden kohdalla vaikka 10.000 euron riidalla voi olla todella suuri merkitys. Näitä ei ratkota välimiesmenettelyssä ja mikäli luotto siihen, että mahdolliset riidat saadaan ratkottua ja velat perittyä murenee, vaikuttaa se melko varmasti myös rohkeuteen ryhtyä liiketoimiin tai tehdä kauppaa. Asiaa on tutkittu ja toimivan ja tehokkaan oikeusjärjestelmän ja talouden kasvun välillä on yhteys.[4]
3. Suomessa on kautta aikain ollut ongelmia oikeudenkäyntien viivästymisten kanssa. Kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tuli riittävästi pyyhkeitä tästä, säädettiin laki oikeudenkäyntien viivästymisen hyvittämisestä. Maksettujen korvausten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. [3] Nämä eivät tule ainakaan vähenemään jatkossa, mikäli suunnitellut leikkaukset toteutetaan. Lokakuuhun mennessä vuonna 2024 hyvityksiä oli maksettu lähes 350 000 euroa. Määrät ovat olleet mainitun jutun jälkeen edelleen nousussa ja Valtiokonttorilta saatujen tilastojen perusteella vuonna 2025 viivästyshyvityksiä määrättiin tuomioistuimissa 158 asiassa kun vuonna 2024 vastaava luku oli 109. Kasvua näissä on siten tapahtunut noin 45 % yhden vuoden aikana. Kun otetaan huomioon vielä kohdissa 1 ja 2 mainitut seikat niin tuomioistuimista leikkaaminen ei vaikuta varsinaisesti säästämiseltä.

Tässä kolme nopeasti mieleen tullutta skenaariota. Lisääkin varmasti voisi keksiä pidemmällä pohdinnalla. Ja nämä keskittyvät luonnollisesti yleisten tuomioistuinten näkökulmaan. Tuomioistuinlaitoksessa kokonaisuudessaan käsitellään hyvin monenlaisia asioita ja vaikutukset esimerkiksi hallintopuolella erilaisten lupaprosessien viivästyessä eivät myöskään varmasti tee hyvää sen enempää yksityishenkilöille kuin yrityksillekään.

Purkaminen on aina nopeampaa kuin rakentaminen. Alussa viittasin erilaisiin ruuhkanpurkurahoituksiin mutta tämä on huomattavasti tehottomampaa kuin riittävän perusrahoituksen turvaaminen. Jos kohta taas huomataan, että tarttis tehdä jotain, vaikka rahoitusta taas myöhemmin lisättäisiin, ei ensinnäkään ole valmista reserviä koulutettua henkilöstöä. Uuden henkilöstön rekrytoiminen ja perehdyttäminen vie aikaa ja vaatii taas paljon enemmän resursseja tämän tilanteen ennaltaehkäisyyn verrattuna.

Tämä asettaa väistämättä rajat tehostamiselle sillä kerrallaan yksi ihminen voi käsitellä yhtä juttua.

Henkilöstön näkökulmasta myös tulevaisuus tuomioistuinlaitoksessa näyttäytyy epävarmemmalta. Riippumatta oman työpaikan varmuudesta, tulevaisuuden työtilanne taloustilanteen heikentyessä huolestuttaa varmasti jokaista. Riippumatta erilaisista tekeillä olevista lakimuutoksista ja erilaisesta tehostamisesta jota tuomioistuimissakin voidaan tehdä, valtaosaan jutuista tarvitaan jatkossakin sekä istuntosali että tuomari. Useimmiten myös muita toimijoita. Tämä asettaa väistämättä rajat tehostamiselle sillä kerrallaan yksi ihminen voi käsitellä yhtä juttua. Vaikka kysymyksessä olisi ”vähäisempiä” juttuja, on jutut yksittäisten ihmisten elämän kannalta merkittäviä. Kaikkien osapuolten kannalta toivottavaa lienee, että jutun istuu ja ratkaisee pätevä juristi, jolla on mahdollisuus perehtyä kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan.

[1] Eurostat https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/sdg_16_30/default/table?lang=en CEPEJ: https://public.tableau.com/app/profile/cepej/viz/BudgetEN/GDPBudget

[2] CEPEJ raportti https://commission.europa.eu/system/files/2022-05/part_2_-_eu_scoreboard_-_country_fiches_-_deliverable_0.pdf s. 458

[3] Esim. https://yle.fi/a/74-20121861

[4] Timely Justice as a Determinant of Economic Growth https://www.fmg.ac.uk/sites/default/files/2024-12/DP917.pdf ; Judicial efficiency and economic growth: Evidence based on European Union data https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/sjpe.12357

Artikkeli Oikeusvaltio minne menet julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen Tuomariliitto ry.