Lausunto näyttelyesineiden takavarikointikiellosta (2009:29)
Suomen tuomariliitto – Finlands domareförbund ry
OPETUSMINISTERIÖLLE
Lausunto näyttelyesineiden takavarikointikiellosta (2009:29)
Pyydettynä lausuntona Suomen tuomariliitto – Finlands domareförbund ry esittää seuraavaa:
Yleistä
Tuomariliitto pitää esityksen tavoitteita täysin hyväksyttävinä ja sääntelyn toteuttamista erittäin tarpeellisena. Ehdotus nykyisessä muodossaan herättää kuitenkin eräitä kysymyksiä, joihin liitto haluaa kiinnittää huomiota. Todettakoon, että kysymys on lähinnä lainsäädäntötekniikasta ja nyt esille otetut ongelmat on varmasti ratkaistavissa ja esitetty lopputulos saavutettavissa.
Tuomariliitto kiinnittää erityistä huomiota tuomioistuinten ja täytäntöönpanovallan suhteiden järjestämiseen, oikeuden saatavuuden vaatimukseen ja esitettyyn muutoksenhakukieltoon.
Tuomioistuimen ja täytäntäntöönpanoviranomaisen toimivallan suhde
Esityksen mukaan opetusministeriö voi päättää tuomioistuinta sitovasti, että näyttelyesinettä ei saa takavarikoida. Hakemuksen voi tehdä näyttelyn järjestäjä ja tämän on esitettävä ministeriön tarpeelliseksi katsoma selvitys esineen alkuperästä ja sen omistuksen riidattomuudesta. Hakemuksen johdosta ei kuulla sivullisia.
Perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Ministeriöt ovat valtiosääntöoikeudellisesti täytäntöönpanovallan käyttäjä. Esitetystä säännöksestä johtuu, että ministeriö voi päättää, ettei kyseisiin esineisiin voi kohdistaa tuomioistuimen määrättävissä olevia toimenpiteitä. Tuomariliitossa on käyty keskustelua siitä, onko sääntely ongelmallinen perustuslain kannalta. Yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen on vaikea antaa. Ministeriön päätös on valituskelpoinen. Koska ennen sen tekemistä on kuitenkin kuultu vain hakijaa, valituksen tekeminen lyhyessä määräajassa on käytännössä mahdotonta.
Ulkomaisina esimerkkeinä mainituissa laeissa (esim. Itävallan laki) sääntely on rakennettu niin, että hallintoviranomainen päättää siitä, että esineelle myönnetään tietyin edellytyksin immuniteetti (2 §), josta lain mukaan (4 §) seuraa siihen kohdistuvien takavarikko- ja täytäntöönpanotoimien kielto. Menettelyä voidaan kuvainnollisesti verrata diplomaattipassin myöntämiseen, jonka seurauksena henkilö ei voi joutua myöntäjämaan lainkäyttöelinten toimenpiteiden kohteeksi.
Asiasta ei ole tiedossa olevaa perustuslakivaliokunnan kannanottoa ja on vaikeasti arvioitavissa pidettäisiinkö sääntelyn rakennetta tällaisessa varsin suppeasti sovellettavassa laissa perustuslain kannalta ongelmallisena. Edelleen voidaan perustellusti kysyä, onko esimerkkinä mainitulla välillisellä kiellolla ja ehdotetulla suoralla kiellolla eroa perustuslain kannalta.
Eräs vaihtoehtoinen ratkaisumalli voisi olla sääntelyn toteuttaminen oikeuspaikkaa koskevana sääntelynä. Esineen tuonti Suomeen tilapäisesti julkiseen näyttelyyn katsottaisiin niin heikoksi liittymäksi Suomeen, että laissa nimenomaisesti kiellettäisiin vaatimusten perustaminen esineen tilapäiseen pitämiseen Suomessa. Nykyiset tällaista oikeuspaikkaa koskevat yleissäännökset ovat uudistetussa oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa. Tällaisten vaatimusten esittämisen taustalla voi usein olla ns. forum shopping, jossa valitaan oikeudenkäynnin paikaksi se maa, jossa on odotettavissa edullisin ratkaisu. Tällaisen menettelyn torjumiseen suhtaudutaan yleensä melko suopeasti.
Useimmissa maissa esityksessä tarkoitetun takavarikkokiellon voimaansaattaminen edellyttää sen määräaikaisuutta ja julkisen kuulutuksen toimittamista ennen immuniteetin myöntämistä. Tästä olisi syytä ottaa säännös myös Suomen lakiin. Pysyvä takavarikkokielto ja sen myöntäminen ilman muodollistakaan kuulemista voisi olla ongelmallinen.
Oikeuden saatavuus
Ihmisoikeustuomioistuin on käytännössään korostanut sitä, että kansalaisilla on oikeus saada oikeuksiaan koskeva asia puolueettoman tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämä edellyttää tehokkaiden oikeussuojakeinojen olemassaoloa. Tässä tarkoituksessa edellä todettu hakemuksen kuuluttaminen ennen ratkaisun antamista parantaisi – ainakin muodollisessa tarkastelussa – mahdollisuuksia saattaa kysymys tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Valituskielto
Esityksen 5 §:n 3 momentin mukaan ratkaisusta hylätä näytteilleasettajan vaatimus takavarikon kumoamisesta saa valittaa, mutta takavarikon hakija ei saa valittaa kumoamispäätöksestä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on suhtautunut varsin kielteisesti valituskieltoihin ja tällainen sääntely saattaa olla ongelmallinen. Sen sijasta voitaisiin säätää, että takavarikkokiellon kumoamista koskevaa määräystä on noudatettava ellei määräyksen antanut tuomioistuin tai ylempi oikeus asianosaisen vaatimuksesta toisin määrää. Tällöin selvän virheen korjaamiseksi tehty kumoamispäätös voitaisiin panna heti täytäntöön.
Lisäselvityksen ja perustuslakivaliokunnan lausunnon tarve
Tuomariliiton toimijoilla on ollut varsin vähän aikaa lausunnon laatimiseen ja sen laatimista ovat vaikeuttaneet eräät yhteensattumat. Liitto pitää tarpeellisena, että asiasta hankittaisiin valtiosääntöasiantuntijan lausunto tai että asiasta pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto. Ainakin ehdotettu valituskielto on nyt esitetyssä muodossa ongelmallinen.
Asia on käsitelty tuomariliiton oikeuspoliittisessa valiokunnassa 7.12.2009.
Tapani Vasama
Hovioikeudenneuvos
Suomen tuomariliitto ry:n puheenjohtaja