Arvoisa oikeusministeri!
Arvoisat korkeimpien oikeuksien presidentit!
Arvoisat presidentit!
Hyvät kutsuvieraat, tuomarit ja esittelijät!
Hyvät tuomaripäivien osallistujat!

Tämän syyskauden kuumin keskustelunaihe yleisissä tuomioistuimissa on ollut tuomareiden erikoistuminen, erityisesti avaintuomarijärjestelmä. Keskustelu on osoittanut taas kerran, että keskushallinnon sijoittaminen toimeenpanovaltaan kuuluvaan oikeusministeriöön ei ole ongelmatonta. Ongelmia syntyy etenkin, jos ministeriö toimii oma-aloitteisesti operatiivisissa kysymyksissä ilman yhteistoimintaa tuomioistuinten ja tuomarikunnan kanssa. Tällaisessa tilanteessa tuomioistuinten riippumattomuus vaarantuu kuten valtiosääntöoppineet ovat yksiselitteisesti lausuneet.

Kolikolla on kuitenkin aina kaksi puolta. Esimerkit ulkomailta osoittavat, että tiettyjä asioita on järkevää keskittää niihin hyvin perehtyneille tuomareille. Muissa olosuhteiltaan ja traditioiltaan Suomea paljon muistuttavissa Pohjoismaissa on lähtökohta, että tuomarin tulee olla "generalisti", mutta tiettyjä asiatyyppejä on syytä jakaa muiden asioiden lisäksi niihin perehtyneille tuomareille.

Yhteisesti sovituilla toimilla voidaan saavuttaa vähemmällä työllä parempia lopputuloksia. Jos asiajako vastaa tuomareiden toiveita, myös työtyytyväisyys lisääntyy. Tehtäviä järkevällä tavalla kierrättämällä voidaan myös estää erikoistumisessa vaarana oleva kapea-alaisuus. Tällaisten mahdollisuuksien selvittäminen ja hyödyntäminen on kaikkien etu.

Käyty keskustelu osoittaa, että selvitystyö tuomioistuinten keskushallinnon järjestämistavoista on välttämätön ja kiireellinen. Nykyisellään sopiva forum pohtia alioikeuksien työn järjestämistä on vireillä oleva käräjäoikeusverkon kehittämisprojekti. Onhan koko hankkeen yksi peruslähtökohta hyödyntää erityisosaamista isommissa yksiköissä.

Näiden järjestyksessään XVI Tuomaripäivien ohjelma aloitetaan perinteisillä tuomioistuinlaitoksen keskeisten toimijoiden, oikeusministeri Tuija Braxin, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelon ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallbergin puheenvuoroilla ajankohtaisista aiheista. Sen jälkeen siirrymme keskitetymmin päivän teemaan.

Yhteiskunta kansainvälistyy, tekniikka kehittyy ja monet toimintatavat monimutkaistuvat. Suomen liittyminen Euroopan neuvostoon ja Euroopan Unioniin on aiheuttanut sen, että joudumme soveltamaan kansallisten lakien ohella niiden oikeusnormeja ja ne vaikuttavat myös omien lakiemme tulkintaan. Tuomarin työ on tästä syystä muuttunut vaativammaksi. Myös yliopistossa saadut tiedot vanhenevat nopeasti.

Rättegångsförfarandet i de almänna domstolarna och i förvaltningsdomstolarna har reformerats grundligt inom sista femton år. Under samma tiden har hela domstolväsendet omorganiserats och det arbetet fortsätter. Också den materiella lagstiftningen har på många områden reformerats.

Ny lagstiftning, ett modernare samhälle och upplysta medborgar medför att av domstolarna förutsätts allt bättre angöranden och allt mer övertygande domskäl. Kvalitetsarbetet och mätning av kvaliteten är aktuella frågor.

Tuomioistuimilta odotetaan muodollisen oikeudenmukaisuuden lisäksi ns. koettua oikeudenmukaisuutta. Ei riitä, että tuomari soveltaa säännöksiä oikein, vaan menettelyn täytyy olla myös kansalaisten silmin katsottuna oikeudenmukaista.

Tuomarit ovat myös havainneet, että yhteistyön kehittäminen muiden oikeuslaitoksen toimijoiden, syyttäjien ja asianajajien kanssa on välttämätöntä oikeudenkäytön sujuvuuden ja laadun parantamiseksi. Tässä tarkoituksessa järjestetyt yhteiset tilaisuudet ja laatuhankkeet vievät oman osansa työajastamme.

Samanaikaisesti valtiovalta on kuitenkin ilmoittanut, että tuomioistuinlaitoksella on tulevaisuudessa nykyistä tuntuvasti pienemmät resurssit tehtäviensä hoitamiseksi. Tämä liittyy sinänsä järkevästi perusteltuihin budjettikehysmenettelyyn ja tuottavuusohjelmaan. Tuomarikunnan vaatimukset käsiteltävien asioiden määrää vähentäviksi tehokkaiksi toimiksi ja asioiden käsittelyn yksinkertaistamiseksi eivät ole käynnistyneet olleenkaan niin ripeästi kuin ennalta lukkoon lyödyt säästöhankkeet. Ristiriita suurentuvien tuotto-odotusten ja pienenevien panosten välillä on huutava. Etenkin jo ennestään ruuhkautuneissa tuomioistuimissa tilanne uhkaa muodostua hälyttäväksi.

Edellä kuvaamassani toimintaympäristössä olen kysynyt itseltäni mm. seuraavanlaisia kysymyksiä:

1) Panostanko tasapainoisella tavalla määrään, käsittelyaikaan ja laatuun? Elämme liiallisen työmäärän, tehokkuuden vaatimusten ja laatuvaatimusten ristitulessa.

2) Toiminko luottamusta herättävällä tavalla ja kokevatko asiakkaat käsittelyn oikeudenmukaiseksi? Kysymys on tuomarin työn ytimestä, puolueettomuuden vaatimuksesta ja luottamuksen luomisesta tuomioistuimen toimintaan.

3) Miten minun tulisi toimia ns. haastavissa prosessinjohtotilanteissa?

4) Mikä on tuomarin rooli sovinnon edistämisessä?

5) Mitkä ovat velvoitteeni kehittää itseäni ja toimintaani sekä osallistua oman työyhteisöni työhyvinvoinnin rakentamiseen ja toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyöhön sidosryhmien kanssa?

6) Missä määrin tuomareiden pitäisi sopia asioiden paremmaksi sujumiseksi yhtenäisistä prosessia koskevista menettelytavoista ja aiheutuuko tästä jännite tuomarin riippumattomuuden kanssa?

7) Miten eettiset kysymykset vaikuttavat ratkaisutoimintaani? Pyrimme päivän aikana kysymään asiantuntevilta puhujiltamme, mitä annettavaa ammattietiikalla on tällaisten kysymysten pohdinnalle.

Aloitamme teologin näkökulmasta. Pastori, kirjailija Jaakko Heinimäki antaa meille matkaeväät. Jatkamme matkaa tiedemaailmaan. Valtiotieteen tohtori Heta Gylling on filosofina perehtynyt eettisiin kysymyksiin.

Lounastauon jälkeen palaamme arkisempiin ympyröihin. Kuulemme ensin Euroopan tuomariliiton (EAJ) puheenjohtajalta ja Kansaivälisen tuomariliiton (IAJ) varapuheenjohtajalta, förstelagman (hovioikeuden presidentti) Björn Solbakkenilta Norjassa laaditusta ehdotuksesta eettisiksi ohjeiksi. Solbakken oli esitystä laatineen työryhmän jäsen ja on luvannut kertoa eniten keskustelua herättäneistä kysymyksistä. Solbakkenin esityksen seuraamisen helpottamiseksi olemme liittäneet kansioon käräjätuomari Kimmo Vanteen ansiokkaasti laatiman suomennoksen Norjan ehdotuksesta.

Sen jälkeen kuulemme yhteistyökumppaneidemme johtavan kihlakunnansyyttäjän Matti Nissisen ja asianajaja Aarno Arvelan näkemykset. He varmaan pystyvät valottamaan meille laajemmin tunnelmia käräjäsalin oven takana. Lopuksi annamme puheenvuoron käytännön tuomarille, käräjätuomari Antti Savelalle.

I programmets sista del får vi höra och se Seela Sellas framställning under rubriken "humor på dialekt". Hon har uppträtt i olika teatrarna över trettio år. Vi kankalla henne finska teaterns grand old lady.

Esityksen rentouttamina ja piristäminä voimmekin siirtyä oikeusministeriön vastaanotolle, jonka järjestämisestä esitän jo tässä vaiheessa lämpimän kiitokseni oikeusministeri Braxille. Se järjestetään Säätytalolla. Syynä on se, että Smolna ei voi ottaa vastaan näin suurta osanottajamäärää.

Aamupäivällä tuomaripäivien puheenjohtajana toimii Turun hovioikeuden presidentti Antero Palaja ja iltapäivällä markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkolalta. Sihteerinä toimii aamupäivällä oikeussihteeri Anu Juho ja iltapäivällä käräjätuomari Satu Saarensola.

Arvoisat läsnäolijat, ärade åhörare. Toivotan teille kaikille erittäin antoisaa tuomaripäivää kollegiaalisen yhdessäolon merkeissä. Jag önskar att vi trivs tillsammans. Tack!