Lausunto oikeusministeriölle työryhmämietinnöstä Sähköinen valvonta (6.3.2008)

Sähköinen valvonta (Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2007:17)

Uusi seuraamus, jolla voi välttyä joutumasta vankilaan, on sinällään tervetullut vaihtoehto mietinnöstä ilmenevin perustein. Toisaalta voi esittää kysymyksen siitä, miksi jälleen kerran tehdään osauudistus ja miksei seuraamusjärjestelmän kokonaisarviointia tehty rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Yhdyskuntaseuraamuksien osalta tarvitsee tehdä laaja kokonaisarvio, jossa esimerkiksi ehdollisen vankeusrangaistuksen kehittämismahdollisuudet tulee kartoittaa ja tarvittavat toimenpiteet listata ja toteuttaa.

Seikkoja, joihin Lakimiesliiton mielestä tulisi asian jatkovalmistelussa kiinnittää erityistä huomiota ovat:

Koti vankilana -konseptiin liittyvät haasteet

Valvontarangaistuksen käyttöönotto edellyttää periaatteellisella tasolla vakavaa keskustelua siitä, millä edellytyksillä rangaistus voidaan suorittaa kotona ja miten siinä tapauksessa turvataan muiden perheessä/asunnossa asuvien turvallisuus. Tämä on tärkeää, sillä valvontarangaistus koskee niin tuomitun kuin hänen perheenjäsentensä elämää. Tosiasiassa valvontarangaistus tekee henkilön/perheen kodista ”vankilan”, jolla on varmasti vaikutusta perheen lisäksi naapureihin. Näitä kysymyksiä ei ratkaise yksin se, että rangaistuksen toteuttamiseen tarvitaan samassa taloudessa asuvien yli 18-vuotiaiden suostumus ja yli 12-vuotiaiden kuuleminen. Tuomitun tai hänen tuttavapiirinsä perheenjäseniin kohdistaman painostuksen ehkäiseminen on tärkeä käytännön haaste. Mahdollista myös on, että joku samassa asunnossa asuva henkilö (esimerkiksi tuomitun puolison edellisestä avioliitosta oleva täysi-ikäinen lapsi) ei kiusantekomielessä anna suostumustaan valvontarangaistuksen suorittamiseen. Nämä seikat saattaisivat jopa puoltaa sitä, että suostumuksen saaminen kanssa-asuvilta henkilöiltä pitäisi poistaa valvontarangaistuksen tuomitsemisen muodollisista edellytyksistä. Toisaalta, jos perheen tukea ei käytännössä edellytetä, vaarana on, että se johtaa helpommin valvontarangaistuksen ehtojen rikkomiseen. Lisäksi olisi arveluttavaa, että muu perhe voitaisiin vasten tahtoaan pakottaa seuraamusvaihtoehtoon, joka muun muassa mahdollistaa valvojan kotikäynnit.

Hyvin todennäköistä on, että ongelmatilanteita syntyy, kun päihdeongelmainen tuomittu kärsii valvontarangaistuksen aikana vakavista vieroitusoireista, jotka saattavat heikentää hänen harkintakykyään. Mietinnöstä käy nimittäin ilmi, että 90 prosenttia vankeusrangaistukseen tuomituista on päihdeongelmaisia. Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten tällaisissa tilanteissa varmistetaan muiden perheenjäsenten turvallisuus?

Valvontarangaistuslain 21 §:n mukaan poliisi voisi antaa virka-apua täytäntöönpanoviranomaiselle, jos tuomittu ei päästä viranomaisia sisään asuntoon. Miten menetellään tilanteessa, jossa tuomitun perheenjäsen/-jäsenet eivät päästä viranomaisia sisään asuntoon, ja tulisiko säännöstä täsmentää tältä osin?

Sähköisen valvonnan tarve matkustuskiellon yhteydessä

Työryhmä ehdottaa, että sähköinen valvonta liitettäisiin kaikkiin matkustuskieltoihin. Lakimiesliitto suhtautuu epäilevästi siihen, että kaikkia matkustuskieltoon tuomittuja olisi tarpeen valvoa sähköisesti. Mielestämme toimivin ratkaisu olisi, jos sähköisen valvonnan liittäminen matkustuskieltoon olisi tuomioistuimen harkinnan alla. Monilla paikkakunnilla poliisi ja tutkinnanjohtajat tuntevat matkustuskiellon piiriin joutuvat henkilöt ja heidän alttiutensa rikkoa matkustuskiellon määräyksiä. Näin ollen tuomioistuimen olisi mahdollista tapauskohtaisesti harkita, kenelle matkustuskieltoon tuomitulle sähköinen valvonta matkustuskiellon tehosteena soveltuu.

Rangaistusmuodon ”markkinointi” suurelle yleisölle

Suurelle yleisölle voi olla vaikeaa nähdä valvontarangaistus ankarana seuraamuksena, vaikka se sitä tuomitulle tosiasiassa olisikin. Vaatiihan rangaistuksen suorittaminen tuomitulta motivaatiota, itsehillintää, täydellistä päihteettömyyttä jne. Se, miten rangaistuksen sisällöstä ja sen säätämisen perusteista tiedotetaan, on avainasemassa siinä, miten valvontarangaistus suurelle yleisölle ”markkinoidaan”.

Seuraamuksen reunaehtojen vaihtoehdot

Valvontarangaistus tuomittaisiin 14 vrk – 4 kk vankeuden sijasta. Voisiko jatkovalmistelussa kuitenkin harkita vielä maksimia 8 kk? Tämä olisi yhdenmukainen yhdyskuntapalvelun kanssa ja näin ollen kenties loogisempi. Reunaehdot saattavat hyvinkin johtaa siihen, että rangaistuksen piiriin tulee vain suppea joukko, niin sanottu eliittiryhmä, eli esimerkiksi rattijuopot, joilla on työ- tai koulutuspaikka.

Täsmennystä vaativat kohdat

Seuraavat lakiesityksen kohdat kaipaavat mielestämme täsmennystä.

Legaliteettiperiaate huomioon ottaen valvontarangaistuksen rikkomista koskevasta valvontarangaistuslain 14 §:stä tulisi ilmetä selvästi ehdoton päihteettömyysvaatimus sekä avoimemmin se, mitä tarkoitetaan vakavalla toimeenpanosuunnitelman rikkomisella.

Mitä ovat valvontarangaistuslain 15 §:ssä mainitut erityiset syyt, joiden nojalla tuomioistuin voi katsoa jo osin suoritetun valvontarangaistuksen rangaistuksen täydelliseksi suoritukseksi?

RL 6:11a:n 1 momentin 3 kohdan mukaan valvontarangaistuksen tuomitseminen voisi estyä erityisistä syistä. Mietinnön perusteluissa on mainittu esimerkkinä erityisistä syistä ainoastaan rikoksen luonne. Sanamuoto on lainkäyttäjän kannalta erittäin avoin ja kyseistä lainkohtaa koskevat erityiset syyt tulisi esitöissä riittävällä tasolla avata.

Kunnioittaen

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja