Lausunto oikeusministeriölle oikaisuvaatimustoimikunnan välimietinnöstä Oikaisujärjestelmän kehittäminen oikeusturvakeinona (24.1.2008)

Lausuntonaan koskien oikaisuvaatimustoimikunnan välimietintöä Oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittäminen oikeusturvakeinona (Oikeusministeriön komiteanmietintöjä 2007:1) Suomen Lakimiesliitto esittää seuraavaa:

Lakimiesliitto pitää periaatteellisella tasolla kannatettavana uudistuksia, joiden tavoitteena on se, että hallintoviranomaiset ottavat aikaisempaa enemmän vastuuta hallintopäätösten virheiden korjaamisesta. Parhaimmillaan mainittu kehitys johtaa siihen, että asiakas saa virheelliseen päätökseen oikaisun nopeasti, ja että hallintotuomioistuimilla on entistä paremmat mahdollisuudet keskittää voimavarojaan ja nopeuttaa sellaisten asioiden käsittelyä, jotka laajuutensa, monimutkaisuutensa tai muun syyn vuoksi vaativat erityistä huomiota.

Edellytyksistä muovata oikaisuvaatimus yleiseksi pakolliseksi välivaiheeksi ennen varsinaista muutoksenhakua

Lakimiesliitto on toimikunnan kanssa samaa mieltä siitä, että mikäli oikaisuvaatimusjärjestelmää halutaan laajentaa nykyisestä, tulisi sen tapahtua harkitusti erityisaloittain, ei tekemällä siitä pakollista välivaihetta ennen varsinaista muutoksenhakua.

Mietinnössä on käsitelty edellytyksiä muovata oikaisuvaatimus yleiseksi pakolliseksi välivaiheeksi ennen varsinaista muutoksenhakua ja tultu siihen tulokseen, että tämä voisi olla pitkällä aikavälillä perusteltua. On kuitenkin useita asiaryhmiä, joihin oikaisuvaatimus pakollisena välivaiheena ei selkeästi sovellu.

Hakemuksella vireille tulevat asiat ja lupien peruuttaminen

Lakimiesliitto suhtautuu epäilevästi oikaisuvaatimuksen toimivuuteen pakollisena välivaiheena erityisesti asioissa, joissa viranomainen antaa ratkaisun kansalaisen tai muun tahon viranomaiselle toimittaman hakemuksen johdosta.

Mikäli hakemus hylätään, viranomainen antaa hakijalle perustellun päätöksen. Hallintolain 8 luvussa säädetään päätöksessä olevan asia- tai kirjoitusvirheen korjaamiseen liittyvistä menettelyistä. Lakimiesliiton käsityksen mukaan näiden säännösten perusteella on käytännön työssä pystytty kyseiset virheet korjaamaan. Mikäli käsillä on sen sijaan tilanne, jossa hakijalla ja viranomaisella on näkemysero laintulkintakysymyksestä, edellyttää tilanne hallintotuomioistuimen kannanottoa asiaan. Jos lainkäytön kannalta tulkinnanvaraisesta seikasta ei ole olemassa ennakkoratkaisua, voidaanko ennen tuomioistuinratkaisua edes puhua virheellisestä päätöksestä ja hallintoviranomaisen vastuusta sen oikaisemisessa. Tällaisessa tilanteessa pakollinen oikaisuvaatimusmenettely merkitsisi mietinnössäkin (s. 109) mainitulla tavalla vain tarpeetonta välivaihetta ja lainkäyttöviranomaisen auktoritatiivisen kannan viivästymistä laintulkintakysymyksessä.

Oikaisuvaatimus pakollisena välivaiheena ennen varsinaista muutoksenhakua soveltuu huonosti myös sellaisiin viranomaisaloitteisiin päätöksiin, jotka koskevat esimerkiksi jo myönnetyn luvan peruuttamista tai kieltoa jatkaa tietynlaista toimintaa. Tällaiset päätökset tulevat yleensä heti noudatettaviksi muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Kyseisissä tilanteissa lienee valittajan intressissä saattaa asia mahdollisimman nopeasti valitusviranomaisen ratkaistavaksi ja näin yrittää saada hänen mielestään laintulkinnallisesti virheellisen päätöksen toimeenpano keskeytettäväksi. Esimerkiksi luvan peruuttamista koskevissa kysymyksissä viranomainen on jo ennen päätöksen tekemistä pohtinut asiaa perusteellisesti. Onkin vaikea nähdä, että se oikaisuvaatimuksen johdosta muuttaisi jo valmiiksi pohdittua, perusteltua kantaansa. On ennen kaikkea valittajan edun mukaista, että laintulkinnasta vallitseva erimielisyys saadaan toimeenpantavana olevaa päätöstä koskevassa tilanteessa mahdollisimman nopeasti valitusviranomaisen ratkaistavaksi ilman tarpeettomia välivaiheita.

Pakollinen oikaisuvaatimus soveltuu parhaiten massaluontoiseen hallintoon kuten erilaisten maksujen ja verojen määräämiseen, ja siellä se onkin laajasti käytössä. Kyseisiä asioita käsitellään viranomaisissa nopeassa tahdissa, joten virheiden mahdollisuus on suurempi kuin esimerkiksi hakemuksella vireille tulevissa asioissa.

Muita näkökohtia

Hallintovalituksen tekeminen on menettelynä riittävän yksinkertainen ja kansalaiset pystyvät itse laatimaan hallintovalituksia ilman ulkopuolista apua. Valittamisen kulut eivät ole kohtuuttoman korkeat. Hallintolainkäyttölain 33 §:ssä on valitusviranomaiselle säädetty velvollisuus huolehtia siitä, että asia tulee selvitetyksi. Näin ollen ei liene syytä olettaa, että myöskään kansalaisten oikeusturva edellyttäisi oikaisuvaatimusmenettelyn säätämistä pakolliseksi välivaiheeksi koskien kaikkia hallintoviranomaisten päätöksiä.

Oikaisuvaatimusjärjestelmää täydentävän oikaisujärjestelmän aikaansaamisen tarpeesta ja toteuttamisen edellytyksistä

Lakimiesliiton mielestä oikaisuvaatimusjärjestelmää täydentävän oikaisujärjestelmän aikaansaamista ei kannata harkita. Se monimutkaistaisi järjestelmää ilman, että se merkittävästi lisäisi oikeusturvaa. Tällainen kehitys ei ole hallinnon asiakkaiden kannalta toivottavaa.

Kunnioittavasti,

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja