Lausunto: Sovitteludirektiivin täytäntöönpano (Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 36/2010)

Lakimiesliitto pitää kannatettavana valittua lähestymistapaa, jonka mukaan tuomioistuinsovittelua koskevat säännökset harmonisoidaan EU:n sovitteludirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä.

Tuomioistuinsovittelu

Esityksen mukaan tuomioistuinsovittelua pyydettäessä olisi mahdollista ehdottaa tuomioistuimen tietyn tuomarin määräämistä sovittelijaksi. Lakimiesliitto ei vastusta kyseistä uudistusta.

Sovittelun aikaansaantia koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä nykyistä enemmän korostettaisiin riidan osapuolten asemaa konfliktin ratkaisijoina. Sovittelijana toimivan tuomarin ei tämän vuoksi tulisi oma-aloitteisesti edes molempien osapuolten suostumuksella tarjoutua tekemään ehdotusta kiistan ratkaisemiseksi. Ainoastaan silloin, kun osapuolet sitä erikseen pyytävät, voisi sovittelija tehdä ehdotuksen asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi.

On selvää, että sovitteluprosessiin tulee olla asianosaisaloitteinen. Voi kuitenkin myös esittää näkökannan siitä, että onko edellä mainittua kieltoa välttämätöntä kirjata erikseen lakiin. Menettelyn fasilitatiivisuuden sisäistänyt sovittelija ei lähde kärkkäästi tarjoamaan sovintoesitystä. Vastaavasti on mahdollista, että ehdotetun säännöksenkin voimassa ollessa sovittelija, joka jostain syystä päätyisi toimimaan fasilitatiivisen sovittelun hengen vastaisesti, osannee saada osapuolet pyytämään itseltään sovintoehdotusta. Sovittelussa voi myös tulla esiin tilanteita, joissa kummankaan osapuolen kasvot eivät salli ensimmäisenä pyytää sovintoehdotusta. Tällöin voisi olla hyvä, että takaporttina sovittelijalla voisi olla oma-aloitteisella toiminnallaan mahdollisuus laukaista tilanne. Sovittelua koskevan lainsäädännön perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin joka tapauksessa molempien osapuolten kannalta hyväksyttävissä olevan sovinnon aikaansaaminen.

Tuomioistuinsovittelun julkisuus

Tuomioistuinsovittelun yleisöjulkisuutta koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuomioistuinsovittelu jatkossa toimitettaisiin yleisön läsnä olematta, jos asianosaiset eivät toisin sovi. Mietinnössä esitetyillä perusteilla Lakimiesliitto pitää ehdotettua uudistusta kannatettavana.

Tuomioistuinsovittelun ulkopuolisessa menettelyssä tehdyn sovinnon vahvistaminen

Lakimiesliiton mielestä ehdotuksen mukainen tuomioistuinsovittelun ulkopuolisessa menettelyssä tehdyn sovinnon vahvistaminen on sinänsä kannatettava. Seuraavia asiaan liittyviä kysymyksiä kuitenkin herää.

Jos kysymyksessä on toisessa jäsenvaltiossa tehdystä sovinnosta, sen lainvastaisuutta arvioidaan sopimukseen sovellettavan lain mukaan. Sopimukseen sovellettava laki määräytyisi kansainvälistä yksityisoikeutta koskevien säännösten perusteella. Tästä voi aiheutua tutkimis- ja tulkintaongelmia erityisesti indispositiivisuuden erilaisista rajoista EU-maissa. Kyseinen lainkohta saattaisi olla lainsoveltajalle käytännössä yksinkertaisempi, jos se kirjoitettaisiin niin, että sovintoa ei saisi vahvistaa, jos se olisi Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastainen.

Osapuolten kuuleminen sovinnon vahvistamista koskevassa asiassa

Esityksen mukaan lakiin ei ehdoteta otettavaksi erillistä säännöstä asiaan osallisten kuulemisesta sovinnon vahvistamista koskevassa asiassa ja yleensä sovinnon osapuolia ei olisi tarpeen kuulla sovinnon vahvistamista koskevasta hakemuksesta. Lakimiesliitto suhtautuu hyvin varauksellisesti edellä mainittuun ja pitää kuulemista tässä asiassa oikeusturvan vähimmäisedellytyksenä. Tässä luotaisiin menettely, jossa vain toisen osapuolen esittämän dokumentaation perusteella saisi tuomioistuimen täytäntöönpanoperusteen, jonka kumoaminen olisi erittäin vaivalloista.

Todistamiskielto

Mietinnössä ehdotetaan, että oikeudenkäymiskaareen lisättäisiin säännös todistamiskiellosta, jonka mukaan sovittelija ja hänen avustajansa ei saisi riita-asiassa todistaa siitä, mitä hän tehtävässään on saanut tietää soviteltavasta asiasta, poikkeuksena erittäin tärkeät syyt. Osapuolet voisivat sallia todistamisen. Lakimiesliiton mielestä esitys on kannatettava.

Vanhentumisen katkaiseminen

Mietinnössä ehdotetaan vanhentumislakia muutettavaksi siten, että velan vanhentuminen keskeytyisi, jos saatavaa käsitellään sellaisessa sovittelumenettelyssä, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi nyt säädettäväksi ehdotetun lain mukaisesti. Vanhentuminen keskeytyisi, kun tehdään päätös tai sopimus saatavaa koskevan sovittelun aloittamisesta. Vanhentuminen katsottaisiin katkenneeksi sinä päivänä, jona asian käsittely sovittelussa on päättynyt. Lakimiesliiton mielestä esitetyn kaltainen vanhentumisen katkaiseminen on perusteltu, koska näin velan vanhentumisen katkaisemiseksi ei tarvitse turvautua tuomioistuinmenettelyyn.

Ehdotus pohdittavaksi jatkovalmisteluun

Mietinnön mukaan tuomioistuinsovittelu ei ole lainkäyttöä varsinaisesti ja tällä tarkistuksella sitä halutaan entisestään eriyttää OK 5:26 mukaisesta sovinnon edistämisestä. Sovittelumenettely on selkeästi fasilitatiivinen eikä evaluatiivinen. Kunnallisesti järjestetyssä rikossovittelussa voidaan jo nyt sovitella vähäisiä riita-asioita, Herääkin kysymys, voisiko sovittelumenettelyä koskevassa jatkovalmistelussa pohtia mahdollisuutta jollain tasolla integroida edellä mainittuja sovittelun lajeja ja saada sillä tavalla sovittelun tuottavuutta ja tehokkuutta parannettua.

Esityksen vaikutukset tuomioistuinlaitoksen resurssitarpeisiin

Mietinnössä arvioidaan, että ulkopuolisten sovintojen vahvistamisella ei olisi merkittäviä organisaatio- tai henkilöstövaikutuksia. Asiaryhmän sisältämien asiamäärien kehitystä on kuitenkin tulevaisuudessa seurattava ja mikäli tarvetta ilmenee, tulee tähän toimintaan varata riittävät resurssit tuomioistuinlaitokselle.

Kunnioittavasti,

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja