PUHEENVUORO EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNAN KOKOUKSESSA 11.5.2010

Hallituksen esitys HE 37/2010 vp Eduskunnalle laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausuntonaan Suomen Lakimiesliitto esittää kunnioittavasti seuraavaa:

Avoliitto on yleinen parisuhde- ja perhe-elämän muoto. Hallituksen esityksen mukaan avoliittoon perustuvia perheitä oli vuonna 2008 noin 21 prosenttia kaikista perheistä eli noin 307 000.

Esitetty ehdotus on periaatteelliselta kannalta merkittävä eikä sen vaikutuksia yksityistalouksiin ole syytä aliarvioida. Lähtökohtaisesti sääntelyn tavoite suojata heikomman osapuolen asemaa on kannatettava. Myös avoliittojen yleisyys voidaan nähdä sääntelyn puolesta puhuvana seikkana.

Suomen Lakimiesliitto suhtautuu kuitenkin osittain varauksellisesti uuden sääntelyn luomiseen. Ehdotettuun sääntelyyn liittyen Lakimiesliitto haluaa kiinnittää erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:

Onko olemassa selkeä oikeussuojan tarve, johon sääntelyllä pyritään vastaamaan?

Rekisteröimättömiä avoliittoja koskeva sääntely on useimmissa Euroopan maissa melko vähäistä. Lakimiesliiton käsityksen mukaan vain Ruotsissa on voimassa avoliittoja koskeva kattava sääntely. Suomessa tuomioistuimessa on ollut riitoja vain vähän. Hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi Helsingin hovioikeuteen on päätynyt vuodesta 1986 maaliskuuhun 1998 vain 73 avopuolisoiden keskinäistä riita-asiaa.

Hallituksen esityksessä selostetut tutkimukset ja tilastotiedot osoittavat sinänsä, että ainakin suuressa osassa avoliittoperheistä on merkittävissä määrin omaisuuden yhteisomistusta, yhteistä rahankäyttöä ja työnjakoa. Sen sijaan hallituksen esitys ei läheskään yhtä selkeästi osoita niitä käytännössä esiintyviä epäkohtia ja niiden yleisyyttä, joita ehdotetulla lainsäädännöllä pyritään korjaaman, eikä sitä, mistä syystä niitä ei ole voitu hoitaa olemassa olevilla keinoilla. Yleisten siviilioikeudellisten sääntöjen, yhteisomistuslain ja perusteettoman edun palautusta koskevien periaatteiden soveltamiseen liittyviin ongelmiin ei hallituksen esityksessä oteta juurikaan kantaa. Huolimatta sääntelyn tavoitteen kannatettavuudesta jää siis epäselväksi, mikä on todellinen oikeussuojan tarve.

Avoliiton valitsemista parisuhteen muodoksi voidaan pitää tietoisena ratkaisuna, myös varallisuusoikeudelliselta kannalta. Lähtökohtaisesti voitaneen olettaa, että avopuolisot eivät halua avioliittolain oikeusvaikutusten eivätkä välttämättä edes avioliittolain kaltaisten oikeusvaikutusten koskevan parisuhdettaan tai jos haluavat, he sopivat siitä erikseen. Mikäli siitä, että avioliittolain varallisuusoikeudelliset säännökset eivät koske avopuolisoita, epäillään olevan avoliitossa elävien keskuudessa laajaa epätietoisuutta, voidaan tämä korjata jakamalla heille tietoa asiasta. Lähtökohtana voidaan pitää, että parisuhteen muoto on avoliitossa elävien oma valinta.

Ehdotetun sääntelyn soveltamisala

Asiaa koskevaan oikeusministeriön työryhmämietintöön verrattuna on hallituksen esityksessä rajoitettu sääntelyn soveltamisalaa. Hallituksen esityksen mukaan avopuolisoilla tarkoitetaan ehdotuksen mukaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Mietinnössä avoliitolla tarkoitettiin väljästi parisuhdetta, jonka osapuolet asuvat yhdessä ja jonka osapuolilla on osittain tai kokonaan yhteinen talous.

On sinänsä hyvä, että avopuolisoiden määritelmää on tarkennettu aikaisemmassa mietinnössä esitetystä, vaikka Lakimiesliitto esitti aikaisemmassa lausunnossaan myös kysymyksen siitä, pitäisikö sitten kaikkiin yhteisessä taloudessa esimerkiksi ystävyyden perusteella asuviin soveltaa uutta lainsäädäntöä. Nyt esitetty soveltamisalan rajaus luultavasti täsmentää lain tarkoitusta ja ohjaa sen vaikutuksia siihen ryhmään avoliittoja, johon uudistuksen tavoitteetkin on suunnattu. On kuitenkin muistettava, että lainsäädännön kautta ollaan nyt luomassa juridisesti uusi parisuhdemuoto. Ehdotetun lain voimaantulon jälkeen meillä olisi yleisimpänä juridisena parisuhdemuotona avioliitto sekä huomattavasti vähemmän käytetty, mutta avioliiton kanssa käytännössä samankaltaiset varallisuusoikeudelliset oikeusvaikutukset tuottava rekisteröity parisuhde. Tämän lisäksi olisi kahdenlaisia avoliittoja: niitä, jotka täyttävät lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta soveltamisalakriteerit ja niitä avoliittoja, jotka eivät kyseisiä kriteerejä täytä. Toivottavasti tästä ei aiheudu turhaa epätietoisuutta kansalaisten keskuudessa. Lainsäädännön lisäämisessä ja monimutkaistamisessa ilman selkeää oikeussuojan tarvetta on aina olemassa riskinsä.

Tähän mennessä on avoliittoa koskevia varallisuusoikeudellisia kysymyksiä ratkaistu soveltamalla samoja yleisiä varallisuusoikeudellisia säädöksiä ja periaatteita, joita sovelletaan myös toisilleen vieraiden henkilöiden välisiin varallisuussuhteisiin. Ehdotuksessa olisi pääosin kysymys oikeuskäytännön vahvistamien periaatteiden kirjaamisesta lakiin. Lakimiesliitto pitää positiivisena, että ehdotettu lainsäädäntö on tahdonvaltaista. Avopuolisoilla tulee ehdottomasti olla mahdollisuus sopia, ettei lakia sovelleta heihin lainkaan tai että lakia ei sovelleta johonkin tiettyyn omaisuuteen. Prosessuaalisella puolella mahdollisuus hakea tarvittaessa pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten antaa mahdollisuuden keventää riitaista omaisuudenjakoa ja se vaikuttaakin tarpeelliselta uudistukselta.

Kansalaisten informoiminen

Hallituksen esityksen mukaan tutkimustietoa avoliiton päättymisen varalta tehtyjen sopimusten yleisyydestä ei ole. Mikäli oletetaan, että tällaisten sopimusten määrä ei ole suuri ja hallituksen esityksen mukaiset kriteerit täyttäviä avoliittoja alkaa koskea uusi laki, tulisi silloin kiinnittää huomiota kansalaisten informoimiseen asiaa koskien. Kuten aikaisemmin mainittiin, voi juridisten parisuhdemuotojen lisäämisellä olla epätietoisuutta lisäävä vaikutus kansalaisiin, mikäli tiedotusta ei hoideta tehokkaasti.

Perintökaaren 8 luvun avustus- ja hyvityssäännökset

Suomen Lakimiesliitto ei vastusta työryhmän mietintöön sisältyvää lakiehdotusta perintökaaren 8 luvun muuttamiseksi ja tähän liittyvää perintö- ja lahjaverolain 11 §:n muuttamista.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Hallituksen esityksen mukaan uusi lainsäädäntö mahdollisesti lisää tuomioistuinten ja maistraattien työtä. Lakimiesliitto esittää, että mikäli uusi laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta säädetään, seurataan tuomioistuinten ja maistraattien työmäärää uutta lakia koskevien asioiden osalta ja mikäli työmäärän lisääntymistä havaitaan, tulee olla valmius lisäystä vastaavien resurssitarpeiden täyttämiseen.

On toivottavaa, että mahdollisella lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta säätämisellä saavutetaan sille asetettuja tavoitteita, kuten soveltamisalaan kuuluvissa avoliitoissa elävien naisten taloudellisen aseman parantuminen. Mikäli näin todella tapahtuu, on uusi sääntely varmasti täyttänyt paikkansa. On myös muistettava, että nyt ollaan tosiasiassa luomassa juridisesti uutta parisuhdemuotoa ja lisäämässä perheoikeudellisen sääntelyn määrää ilman selkeästi osoitettua oikeussuojan tarvetta. Informaation jakamiseen tuleekin kiinnittää suurta huomiota, jotta mahdollisimman monella avoparilla, jota kyseinen lainsäädäntö tulisi koskemaan, on riittävä tieto tällaisen sääntelyn voimaantulosta.

Kunnioittavasti

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja