LAKIMIESLIITON TIEDOTE
Lakimiespäivä XLII, Finlandia-talo
Julkaisuvapaa 30.9.2011 kello 16.00
Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt: viestintäpäällikkö Juhana Harju, 041 458 0033
LAKIMIESLIITON TOIMINNANJOHTAJA JORMA TILANDER: NELJÄ EVÄSTYSTÄ TULEVALLE KAHDELLE VUODELLE
Lakimiespäivän viimeisessä osiossa ”Lakimiesidentiteetti” Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander käsitteli neljää tärkeää kysymystä, jotka tulevat nousemaan esille liiton toiminnassa tulevan kahden vuoden aikana. Tilander totesi, että Lakimiespäivä vuonna 2013 on oikea hetki arvioida miten Lakimiesliitto on asioihin onnistunut vaikuttamaan. Näin puheenvuorossa suunnattiin katse jo tulevaisuuteen.
1. Brändi
Ensimmäiseksi Tilander nosti esille brändin. Lakimiesten brändi on huippuluokkaa. Liiton jäseniä työllistyy perinteisten lakimiesammattien lisäksi muihin vaativiin tehtäviin. Brändiä ei ole rakennettu isolla rahalla irrallisten mielikuvien varaan. Se perustuu vankkaan osaamiseen, ammattiylpeyteen ja laadukkaaseen tutkintoon. Kilpailu kuitenkin kiristyy koko ajan. Saavutettu asema ei säily itsestään. Muutos voi olla nopea ja tuntua hallitsemattomalta, ellei lakimieskunta ole valmistautunut kunnolla. Brändiä on kirkastettava ja osaamisesta pidettävä huolta.
Liiton tehtävänä on tukea jäseniään ja edustaa suomalaista Lakimieskuntaa julkisuudessa. On päätetty, että tulevaisuudessa liitto osallistuu entistä aktiivisemmin julkiseen keskusteluun. Lakimiesliiton yhteiskuntavastuuohjelma on suunnitteilla. Oikeuspoliittista vaikutustyötä tehostetaan ja sen merkityksestä kerrotaan ulospäin. Ilmeensä kirkastanut Lakimiesliitto on vahva brändi, ja siitä saadaan tukea myös lakimiesbrändin turvaamiseen.
2. Harmaan talouden torjunta
Toiseksi Tilander puhui harmaan talouden torjunnasta. Hän totesi, että poliittisella kentällä kokonaisuudessaan on hyväksytty harmaan talouden torjunnan merkitys verokertymää lisäävänä fiskaalisena työkaluna. On myös todettu, että muita merkittäviä positiivisia vaikutuksia ovat normaalin yritystoiminnan edellytysten paraneminen ja työntekijöiden parempi suoja rehellisesti toimivissa yrityksissä. Myös kuluttajat hyötyvät harmaan talouden kitkemisestä.
Ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa riittämätön resursointi harmaan talouden torjuntaan. On laskettu, että panostus koko torjuntaketjuun – siis talousrikollisuuteen erikoistuneiden poliisien, syyttäjien ja tuomareiden palkkaamiseen – maksaa itsensä takaisin varsin nopeasti. Riittävän rohkeaa askelta ei ole kuitenkaan uskallettu vielä ottaa. Syömävelkaa ottavalla hallituksella on näytön paikka tulevien vuosien budjeteista päätettäessä, Tilander korosti.
3. Lakimiesten koulutusmäärä
Kolmas erittäin kiinnostava aihe on lakimiesten koulutustarjonta. Montako uutta juristia liittyy tulevina vuosina lakimieskuntaan? Lakimiesliittoa on syytetty rivien välissä liian innokkaasta puuttumisesta asiaan. Vaikuttaahan uusien juristien tarjonta myös aiemmin valmistuneiden työtilaisuuksiin. Näitä syytöksiä emme ole nielleet aiemmin, emmekä niele jatkossakaan. Lakimiesliiton intressi on nimittäin aina ollut koulutustarjonnan sopeuttaminen vastaamaan työmarkkinoiden tarvetta: koulutetaan töihin, ei kortistoon. Alikoulutuksen vaatiminen on vaarallinen tie, ja sille Lakimiesliitto ei ole koskaan hairahtanut. Lakimiesliiton näkökulma on aina ollut rakentava, aikaa kestävä ja perusteltu.
Itse asiassa liiton on puututtava asiaan, koska luotettavaa ja läpinäkyvää analyysia työmarkkinoiden tarpeesta ei julkisuuteen ole esitetty. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmat eivät perustele esitettyjä muutoksia uskottavasti, eivätkä ne kaikin osin perustu tarkkaan työmarkkinoiden analyysiin. On syytä muistaa, että oikeustieteen opiskelijat valmistuvat erittäin suurella todennäköisyydellä maistereiksi, juristit siirtyvät eläkkeelle suhteellisen myöhään ja historiallisesti työttömyys on ollut vähäistä, myös lamakausien aikana. Lakimiesliiton tilaaman selvityksen perusteella nykyinen noin 500 uuden opiskelijan sisäänotto nostaa vuoteen 2031 mennessä työmarkkinoilla olevien juristien määrää yli 10 %. Nousu on vieläkin suurempi, mikäli eläkeikä nousee ja läpäisy kohenee opintoaikojen rajauksen myötä. On epätodennäköistä, että työmarkkinoilla olisi tarvetta nykyistä merkittävästi suuremmalle juristimäärälle.
Lakimiesliitto toivoo malttia koulutusmääräkeskusteluun. Tekemiemme luotettavien selvitysten perusteella noin 500 uutta opiskelijaa vuosittain on hyvä luku. Järkiratkaisun voittajia ovat tiedekunnat, opiskelijat, työnantajat ja myös veronmaksaja: kallis korkeakoulututkinto ei mene hukkaan, vaan tehokäyttöön.
4. Lakimiesten työsuojelu
Neljäs Tilanderin esiin nostama tärkeä asia on työsuojelu. Siihen lakimiehilläkin on oikeus. Ammattikunta työskentelee enimmäkseen siisteissä sisätöissä, joissa jaksetaan tehdä pitkää uraa. Fyysisiä kuormitustekijöitä on vähän. Sosiaalinen kuormitus on myös keskimäärin kohtuullisella tasolla. Virkeä lakimieskunta toimii aktiivisesti yhdistyksissä ja harrastuksissa, sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vahva lakimiesidentiteetti ja edelleen voimakas identifioituminen omaan ryhmään, esimerkiksi syyttäjiin tai tuomareihin, on osa sosiaalista suojaverkkoa.
Henkinen työsuojelu on kuitenkin jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Erityisesti tuomioistuimissa toimivat syyttäjät, tuomarit ja asianajat joutuvat työssään kohtaamaan järkyttäviä tapauksia, jotka voivat olla omiaan ahdistamaan lakimiestä. Usein vaitiolovelvollisuus vaikeuttaa koettujen asioiden käsittelemistä yhdessä muiden ihmisten kanssa. Pahimmillaan lakimies jää tuntemuksiensa kanssa yksin. Vuosien varrella henkistä kuormaa kertyy lähes huomaamatta. Taakka on raskas kantaa.
Lakimiesliitto edellyttää, että jatkossa lakimiesten henkinen työsuojelu otetaan vakavasti. On oikeus ja kohtuus, ettei yksikään lakimies näänny työnsä ääreen henkisesti loppuun palaneena.