Hallituksen esitys 278/2010 vp Eduskunnalle tuomioistuinharjoittelua koskevaksi lainsäädännöksi
Virkanimike ja nimittäminen
Esityksessä ehdotetaan, että notaarin virkanimike muutettaisiin käräjänotaariksi. Esitettyjen perustelujen nojalla Lakimiesliitto on sitä mieltä, että uusi nimike on kannatettava.
Käräjänotaarin nimittäminen ehdotetaan siirrettäväksi käräjäoikeuden laamannin tehtäväksi. Tämä esitys on Lakimiesliiton mielestä myös tervetullut ja on linjassa sen kanssa, että käräjänotaarit toimivat käräjäoikeuksien palveluksessa.
Toimivaltuudet ja tutortuomarin merkitys
Lakimiesliitto pitää kannatettavana työryhmän ehdotusta käräjänotaarin toimivaltuuksien aikaistamisesta ja laajentamisesta. Aikaistaminen on oikeansuuntainen ratkaisu varsinkin nykytilanteessa, jossa kiinteistöasiat ovat siirtyneet maanmittauslaitoksen hoidettavaksi.
Lakimiesliitto haluaa kuitenkin korostaa, että kun käräjänotaarin toimivaltuuksia laajennetaan, tulee käräjäoikeuksissa kiinnittää entistä enemmän huomiota käräjänotaarin kouluttamiseen ja onnistuneen työnohjauksen merkitykseen, jotta käräjänotaareilla on parhaat mahdolliset edellytykset suoriutua tehtävistään laadukkaasti. Tutortuomarin panoksella tulee uusien toimivaltuuksien myötä olemaan entistä suurempi merkitys käräjänotaarin työssä oppimiselle. Tämä tulee ottaa käräjäoikeuksissa huomioon myös niin, että tutortuomareina toimiville tuomareille annetaan tosiasialliset ajankäytölliset mahdollisuudet panostaa käräjänotaarin työn ohjaamiseen ja hänen kehityksensä seuraamiseen. Tämä on erityisen tärkeää tuomioistuinharjoittelun alkuvaiheessa, jossa työnohjauksen tarve on suurimmillaan.
Esitykseen sisältyvät ehdotukset käräjänotaarin harjoittelusuunnitelmiksi käräjä-, hovi- ja hallinto-oikeuksissa ovat Lakimiesliiton mielestä hyvä perusta tuomioistuinharjoittelun sisällön kehittämiselle entistä systemaattisempaan ja koulutuksellisempaan suuntaan.
Työnohjaus ja koulutus vaativat resurssipanostuksia
Esityksessä mainitaan taloudellisina vaikutuksina käräjänotaarien istuntolisän maksamisen edellytysten aikaistuminen, jolloin mainittua lisää maksettaisiin yhteensä noin 40 000€ nykyistä enemmän. Käräjänotaareille ja tutortuomareille ehdotettu koulutus aiheuttaisi vuosittain jonkin verran lisäkustannuksia. Asiaa valmistelleen työryhmän toimeksiannon mukaan ehdotuksen tuli perustua olemassa oleviin resursseihin. Esityksessä todetaan, että harjoittelun laajentaminen hovi- ja hallinto-oikeuksiin edellyttäisi lisämäärärahoja harjoittelupaikkojen luomiseksi näihin tuomioistuimiin.
Organisaatio- ja henkilöstövaikutusten osalta mainitaan käräjänotaareiden työpanoksen joustava ja tehokas käyttö käräjäoikeuksissa ja mahdollisuus organisoida käräjäoikeuden sisäistä toimintaa tehokkaammaksi ja jakaa juttuja niiden laadun ja laajuuden perusteella tarkoituksenmukaisesti. Nämä vaikutukset toivottavasti toteutuvat.
Esityksessä mainitaan, että muutoksilla ei sellaisenaan ole henkilöstövaikutuksia käräjäoikeuksissa. Näiltä osin Lakimiesliitto uudistaa asian aikaisemmissa valmisteluvaiheissa lausumansa: Välillisiä henkilöstövaikutuksia ehdotetuilla muutoksilla täytyy olla. Käräjänotaarien toimivaltuuksien aikaistuessa ja laajentuessa tutortuomareiden antaman työnohjauksen ja koulutuksen merkitys kasvaa huomattavasti, kuten aikaisemmin jo mainittiin. Käräjänotaareille tulee taata riittävät mahdollisuudet työnohjauksen saamiseen. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että tutortuomareille on annettava tosiasialliset mahdollisuudet toteuttaa työnohjaus- ja koulutustehtävänsä normaalin tuomarintoimen ohella. Tämä vaatii resurssi- ja henkilöstöpanostuksia, sitä ei voi toteuttaa vain tuomareiden ja käräjänotaarien tosiasiallista työaikaa pidentämällä.
Lakimiesliitto korostaa, että on täysin selvää, että tuomioistuinharjoittelun uudistamiselle asetettavat koulutuksellisuuden ja työnohjauksen kehittämistavoitteet eivät valitettavasti tule toteutumaan ilman taloudellisia panostuksia tuomareiden ja käräjänotaarien mahdollisuuksiin toteuttaa ne.
Lakimiesliitto toivoisi, että edellä mainittuihin kysymyksiin olisi otettu esityksessä selkeämmin kantaa, kuin nyt on tehty. Esityksen organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia koskevassa osiossa todetaan, että harjoittelijan työpanosta ei voitaisi hovi- ja hallinto-oikeuksissa tuottavuudeltaan rinnastaa esittelijöiden työpanokseen ja harjoittelujärjestelmän laajentaminen kuluttaisi hovi- ja hallinto-oikeuksissa huomattavasti myös vakituisen henkilöstön työpanosta, erityisesti tutortuomareiden sekä muiden harjoittelijaa opastavien ja kouluttajina toimivien tuomareiden ratkaisukapasiteettia. Työryhmä toteaakin, että hovi- ja hallinto-oikeuksien osalta uudistusta ei olisi mahdollista toteuttaa kustannusneutraalisti.
Lakimiesliitto yhtyy hallituksen esityksessä esitettyyn näkemykseen siitä, että harjoittelun laajentamiseen hovi- ja hallinto-oikeuksiin olisi osoitettava riittävät henkilöstöresurssit.
Tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää on lisättävä
Nyt käsillä oleva hallituksen esitys pohjautuu vuonna 2008-09 istuneen työryhmän ja sitä seuranneen jatkotyöryhmän työhön. Tähän hallituksen esitykseen johtaneen lainvalmisteluhankkeen aloittanut työryhmä luovutti huhtikuussa 2009 oikeusministerille mietinnön Tuomioistuinharjoittelu (OMTR 2009:5). Siinä ehdotettiin muun muassa, että tuomioistuinharjoittelijoiden määrä vakiinnutettaisiin 160 paikkaan ja että harjoittelijoiden palkkoja tarkistettaisiin. Vuonna 2008-09 istunut työryhmä selvitti myös osana työtään oikeusministeriön hallinnonalan tuomareiden eläkkeelle siirtymisen olettamaa tulevina vuosina. Tuloksena oli, että vuonna 2008 virassa olleista tuomareista olisi vuosina 2009-19 siirtymässä eläkkeelle arviolta 59% (553/937). Panostukset tuomioistuinharjoittelun sisällölliseen kehittämiseen ja tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrään ovat tätäkin taustaa vasten äärimmäisen tärkeitä, jotta tuomioistuinlaitoksen rekrytointipohja pystytään pitämään riittävän laajana ja tuomioistuinlaitos pystyy näyttäytymään potentiaalisena työnantajana mahdollisimman monelle nuorelle juristille. On valitettavaa, että tätä eivät tällä hetkellä rahoituksesta päättävät tahot pidä asiana, johon kannattaisi panostaa, päinvastoin. Oikeusministeriö on säästöohjelmien tuloksena vuosina 2005-10 joutunut vähentämään tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää yli 200:sta nykyiseen 130:een eli noin 40%. Ratkaisuna vuoden 2008-09 työryhmän ehdotuksiin oli asettaa jatkotyöryhmä, jolle toimeksiannossa ilmoitettiin, että ehdotusten tulee perustua olemassa oleviin resursseihin.
Lakimiesliitto on lokakuussa 2010 julkaisemassa Oikeusturvaohjelmassa ehdottanut, että tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää nostettaisiin OMTR 2009:5:n ehdotusten mukaisesti 160:een ja palkkoja tarkistettaisiin harjoittelun houkuttelevuuden kasvattamiseksi 2 800€:oon. Tällainen lisäpanostus pystyttäisiin toteuttamaan runsaan 200 000€:n lisärahoituksella eli verraten pienellä summalla olisi mahdollista saada selkeätä parannusta aikaan nykytilanteeseen verrattuna. Tämän lisäksi olisi ehdottomasti toteutettava tarvittavat lisäpanostukset tutortuomareiden työskentelymahdollisuuksien varmistamiseen edellä mainitulla tavalla.
Kunnioittavasti
SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY
Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja