Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 76/2010: Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen
Virkanimike, nimittäminen ja toimivaltuudet
Virkanimikkeen, nimittämisen ja toimivaltuuksien laajentamisen osalta Lakimiesliitto uudistaa sen, mitä lausui koskien välimietintöä Tuomioistuinharjoittelijan toimivalta (OMML 58/2010). Ehdotetut uudistukset ovat Lakimiesliiton mielestä kannatettavia.
Lakimiesliitto kuitenkin edelleen korostaa, että käräjänotaarin toimivaltuuksien laajentaminen vaatii käräjäoikeuksissa entistä enemmän huomion kiinnittämistä käräjänotaarin kouluttamiseen ja työnohjaukseen, jotta käräjänotaari voisi suoriutua tehtävästään laadukkaasti. Käräjänotaarin uusien toimivaltuuksien johdosta tutortuomarin panoksella tulee olemaan entistä suurempi merkitys käräjänotaarin työssä oppimiselle etenkin harjoittelun alkuvaiheessa. Tutortuomarina toimivalle tuomarille on tämän vuoksi järjestettävä riittävästi aikaa käräjänotaarin ohjaamiseen ja kehityksen seuraamiseen.
Esitykseen sisältyvät ehdotukset käräjänotaarin harjoittelusuunnitelmiksi käräjä-, hovi- ja hallinto-oikeuksissa ovat Lakimiesliiton mielestä hyvä perusta tuomioistuinharjoittelun sisällön kehittämiselle entistä systemaattisempaan ja koulutuksellisempaan suuntaan.
Työnohjaus ja koulutus vaativat resurssipanostuksia
Työryhmän esityksessä mainitaan taloudellisina vaikutuksina käräjänotaarien istuntolisän maksamisen edellytysten aikaistuminen, jolloin mainittua lisää maksettaisiin yhteensä noin 40 000€ nykyistä enemmän. Käräjänotaareille ja tutortuomareille ehdotettu koulutus aiheuttaisi vuosittain jonkin verran lisäkustannuksia. Työryhmän toimeksiannon mukaan ehdotuksen tulee perustua olemassa oleviin resursseihin. Työryhmä toteaa, että harjoittelun laajentaminen hovi- ja hallinto-oikeuksiin edellyttäisi lisämäärärahoja harjoittelupaikkojen luomiseksi näihin tuomioistuimiin.
Organisaatio- ja henkilöstövaikutusten osalta mainitaan käräjänotaareiden työpanoksen joustava ja tehokas käyttö käräjäoikeuksissa ja mahdollisuus organisoida käräjäoikeuden sisäistä toimintaa tehokkaammaksi ja jakaa juttuja niiden laadun ja laajuuden perusteella tarkoituksenmukaisesti. Nämä vaikutukset toivottavasti toteutuvat.
Kuten tämän työryhmän välimietinnössä, myös tässä esityksessä mainitaan, että muutoksilla ei sellaisenaan ole henkilöstövaikutuksia. Näiltä osin Lakimiesliitto uudistaa OMML 58/2010:een antamassaan lausunnossa sanotun. Välillisiä henkilöstövaikutuksia ehdotetuilla muutoksilla täytyy olla. Käräjänotaarien toimivaltuuksien aikaistuessa ja laajentuessa tutortuomareiden antaman työnohjauksen ja koulutuksen merkitys kasvaa huomattavasti, kuten aikaisemmin jo mainittiin. Käräjänotaareille tulee taata riittävät mahdollisuudet työnohjauksen saamiseen. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että tutortuomareille on annettava tosiasialliset mahdollisuudet toteuttaa työnohjaus- ja koulutustehtävänsä normaalin tuomarintoimen ohella. Tämä vaatii resurssi- ja henkilöstöpanostuksia, sitä ei voi toteuttaa vain tuomareiden ja käräjänotaarien tosiasiallista työaikaa pidentämällä.
Lakimiesliitto korostaa, että on täysin selvää, että tuomioistuinharjoittelun uudistamiselle asetettavat koulutuksellisuuden ja työnohjauksen kehittämistavoitteet eivät valitettavasti tule toteutumaan ilman taloudellisia panostuksia tuomareiden ja käräjänotaarien mahdollisuuksiin toteuttaa ne.
Lakimiesliitto toivoi OMML 58/2010:een antamassaan lausunnossa, että edellä mainittuihin kysymyksiin tuomioistuinharjoittelutyöryhmä olisi ottanut kantaa toisessa esityksessään. Näin ei valitettavasti ole ainakaan kovin selkeästi tehty. Työryhmä toteaa esityksensä organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia koskevassa osiossaan, että harjoittelijan työpanosta ei voitaisi hovi- ja hallinto-oikeuksissa tuottavuudeltaan rinnastaa esittelijöiden työpanokseen ja harjoittelujärjestelmän laajentaminen kuluttaisi hovi- ja hallinto-oikeuksissa huomattavasti myös vakituisen henkilöstön työpanosta, erityisesti tutortuomareiden sekä muiden harjoittelijaa opastavien ja kouluttajina toimivien tuomareiden ratkaisukapasiteettia. Työryhmä toteaakin, että hovi- ja hallinto-oikeuksien osalta uudistusta ei olisi mahdollista toteuttaa kustannusneutraalisti.
Lakimiesliitto yhtyy työryhmän näkemykseen siitä, että harjoittelun laajentamiseen hovi- ja hallinto-oikeuksiin olisi osoitettava riittävät henkilöstöresurssit. Tähän ei valtiovallalla tällä hetkellä näytä tahtoa riittävän.
Tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää on lisättävä
Nyt käsillä oleva esitys pohjautuu vuonna 2008-09 istuneen työryhmän työhön. Kyseinen työryhmä luovutti huhtikuussa 2009 oikeusministerille mietinnön Tuomioistuinharjoittelu (OMTR 2009:5). Siinä ehdotettiin muun muassa, että tuomioistuinharjoittelijoiden määrä vakiinnutettaisiin 160 paikkaan ja että harjoittelijoiden palkkoja tarkistettaisiin. Vuonna 2008-09 istunut työryhmä selvitti myös osana työtään oikeusministeriön hallinnonalan tuomareiden eläkkeelle siirtymisen olettamaa tulevina vuosina. Tuloksena oli, että vuonna 2008 virassa olleista tuomareista olisi vuosina 2009-19 siirtymässä eläkkeelle arviolta 59% (553/937). Panostukset tuomioistuinharjoittelun sisällölliseen kehittämiseen ja tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrään ovat tätäkin taustaa vasten äärimmäisen tärkeitä, jotta tuomioistuinlaitoksen rekrytointipohja pystytään pitämään riittävän laajana ja tuomioistuinlaitos pystyy näyttäytymään potentiaalisena työnantajana mahdollisimman monelle nuorelle juristille. On valitettavaa, että tätä eivät tällä hetkellä rahoituksesta päättävät tahot pidä asiana, johon kannattaisi panostaa, päinvastoin. Oikeusministeriö on säästöohjelmien tuloksena vuosina 2005-10 vähentänyt tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää yli 200:sta nykyiseen 130:een eli noin 40%. Ratkaisuna vuoden 2008-09 työryhmän ehdotuksiin oli asettaa jatkotyöryhmä, jolle toimeksiannossa ilmoitettiin, että ehdotusten tulee perustua olemassa oleviin resursseihin.
Lakimiesliitto on lokakuussa 2010 julkaisemassa Oikeusturvaohjelmassa ehdottanut, että tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää nostettaisiin OMTR 2009:5:n ehdotusten mukaisesti 160:een ja palkkoja tarkistettaisiin harjoittelun houkuttelevuuden kasvattamiseksi 2 800€:oon. Tällainen lisäpanostus pystyttäisiin toteuttamaan runsaan 200 000€:n lisärahoituksella eli verraten pienellä summalla olisi mahdollista saada selkeätä parannusta aikaan nykytilanteeseen verrattuna.
Kunnioittavasti
SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY
Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja