Työryhmäraportti Esitutkinnan rajoittamista ja syyttämättä jättämistä koskevien käytäntöjen uudistaminen ja kevennetyt prosessikeinot

Työryhmän toimeksianto

Valtakunnansyyttäjä muutti työryhmän toimeksiantoa sen asettamisen jälkeen siten, että 26.8.2010 lähtien ei enää kuulunut erillisen kannanoton antaminen siitä, tulisiko rikosprosessijärjestelmäämme sisällyttää jonkinlainen sopimismenettely. Raportissa viitataankin valtakunnansyyttäjänviraston tätä asiaa koskevaan vastaukseen oikeusministeriön lausuntopyyntöön. Lakimiesliitto on myös antanut lausunnon oikeusministeriön ns. plea bargain-menettelyä koskevasta arviomuistiosta. Oikeusministeriön 12.1.2011 julkaisemassa työryhmämietinnössä Oikeusprosessin pitkittymisen estäminen (OMML 87/2010) ehdotetaan, että asetetaan työryhmä selvittämään mahdollisuudet esitutkinnan rajaamisoikeuden laajentamiseen ja syytteistä sopimiseen. Tunnustuksen sitovuutta ja sen prosessuaalista merkitystä tuleekin selvittää edelleen pohdittaessa keinoja oikeusturvan saatavuuden tehostamisessa.

Työryhmän ehdotukset 1-4

Syyttäjän tekemien lainsoveltamisratkaisujen luonne ymmärretään yleisesti pohjoismaisessa ja yleiseurooppalaisessa käytännön oikeudellisessa ajattelussa yhdenmukaisesti. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa syyttäjän on mahdollista omalla päätöksenteollaan seuloa tuomioistuinprosessin ulkopuolelle asiat, joita vähäisyytensä tai muiden syiden vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä tuomioistuimessa. Tätäkin taustaa vasten työryhmän ehdotus nykyistä kiteytetymmästä perustelukäytännöstä on kannatettava.

Lakimiesliitto on syksyllä 2010 julkaisemassaan Oikeusturvaohjelmassa ehdottanut, että Suomessa siirryttäisiin syyttämättäjättämispäätösten perusteluissa Ruotsissa sovellettavaan käytäntöön, perusteluna rikoksen uhrin oikeusturvan parantaminen. Ruotsin menettelyssä syyttäjä ei perustele syyttämättäjättämispäätöstään, ellei asianosainen sitä erikseen pyydä. Tällöin syyttäjä ei ole perusteluillaan estämässä rikoksen uhrille kuuluvaa toissijaista oikeutta syytteen nostamiseen.

Ehdotuksessa 3.2) esitetty luokittelu yksityishenkilöön vailla oikeudellista avustajaa, yksityishenkilöön, jolla on oikeudellinen avustaja ja institutionaaliseen tahoon, jolla on tai jonka saatavilla on oikeudellista asiantuntemusta, on Lakimiesliiton mielestä monimutkainen. Yksinkertaisempaa olisi edellä kerrottu Ruotsin menettely, jossa perustelut tehdään vain pyydettäessä. Tuolloin olisi myös helpompi huolehtia niiden asianmukaisesta informatiivisuudesta.. On kuitenkin selvää, että aina, kun asianosainen pyytää perusteluja, pitää niiden olla informatiivisuudeltaan sellaisella tasolla, että asianosainen saa riittävät tiedot punnitakseen
omaa halukkuuttaan toissijaisen syyteoikeutensa käyttämiseen.

Työryhmän ehdotus 5)

Mietinnössä on esitetty kanta, että toimenpiteistä luopuminen seuraamusperusteella ei murra syyttömyysolettamaa. Lakimiesliiton mielestä tämä kanta on perusteltu, koska syyttämättäjättäminen perustuu esitutkintaan, jota ei voi käyttää oikeudenkäyntiaineistona.

Oikeuslaitoksen resurssikysymykset

Lakimiesliitto on Oikeusturvaohjelmassaan ottanut kantaa muun muassa oikeuslaitoksen resurssikysymyksiin. Tässä työryhmäraportissa esitetyt prosessin järkevöittämiseen ja tehostamiseen tähtäävät keinot ovat kannatettavia, mutta on kuitenkin muistettava, että kansalaisten oikeusturvan takaaminen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla on ehdottoman ensisijaisesti resurssikysymys ja vasta sen jälkeen prosessuaalinen kysymys.

Kunnioittaen

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja